Historian aarteita etsimässä

Hämeenlinnan kaupunki viettää tänä vuonna 375-vuotissyntymäpäiviään. Vuosisatojen aikana pienestä linnakylästä on kasvanut merkittävä kaupunki, alueensa elinkeinoelämän ja kulttuurin keskus.  Kenraalikuvernööri Pietari Brahen vuonna 1639 myöntämät kaupunkioikeudet olivat lähtölaukaus Hämeenlinnan vakaalle kasvulle ja kehitykselle.   

Kaupungin vision mukaan ”Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä”. Jotta visio ei jäisi vain kauniiksi korulauseeksi, on syytä pohtia, mitkä ovat ne tekijät, joista parhaiten ammennamme elinvoimaa ja menestystekijöitä tämän päivän Hämeenlinnaan.

Yrittäjyyttä ja kaupankäyntiä

Kaupunkioikeudet sisälsivät itsehallinnon, oman oikeuslaitoksen sekä yksinoikeuden kauppaan ja käsityöhön. Linnan ympärille alkoi syntyä pieniä käsityöläisyrityksiä.  Kauppaa käytiin pääasiassa lähiseudun asukkaiden kanssa, mutta välillä kauppareissulle lähdettiin Hämeen Härkätietä pitkin Turkuun asti.   

Pienyritteliäisyys on elinvoiman avain myös tämän päivän Hämeenlinnassa. Omilla käsillä tekemistä, hämeenlinnalaisten tuotteiden kehittämistä ja markkinointia maailmalle tarvitaan yhä enemmän.  Hyvät yhteydet ja lyhyet etäisyydet ovat aina olleet Hämeenlinnan etu. Yhteydet ovat tänä päivänä paremmat kuin koskaan, joten erinomaisesta sijainnistamme kannattaa ottaa kaikki irti.  

Sivistystä ja koulutusta

Hämeenlinna sai merkittävän aseman koulukaupunkina, kun Helsingin normaalikoulun suomenkieliset  luokat siirtyivät 1870-luvulla Hämeenlinnaan. Kaupungista tuli koulun ansiosta nousevan suomenkielisen kulttuurin keskus. Hämeenlinnan lyseosta muodostui monen suomalaisen tieteen ja taiteen merkkihenkilön opinahjo. Hämeenlinnan on syytä edelleen pitää huolta koulutuksen korkeasta laadusta ja riittävistä opetuksen resursseista. 

Luokanopettajakoulutuksen menettäminen Tampereelle oli valitettava takaisku, jonka tulisi kannustaa meitä entistä pontevammin tekemään työtä Hämeen ammattikorkeakoulun puolesta.  On ensiarvoisen tärkeää, että Hämeenlinnassa säilyy korkeakoulu, joka tuottaa osaajia myös paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Sibeliusta kaikelle kansalle

Hämeenlinnan historiaan kuuluu joukko maamme suurmiehiä, jotka ovat syntyneet, kasvaneet ja käyneet koulunsa Hämeenlinnassa.  Mies ylitse muiden on säveltäjämestari Jean Sibelius, joka syntyi 149 vuotta sitten Hämeenlinnan kaupunginlääkärin perheeseen. Syntymäkaupunkina Hämeenlinna on oikeutettu kantamaan arvonimeä ”The World Capital of Sibelius”, Sibeliuksen maailmanpääkaupunki.  Sibelius on Hämeenlinnalle historian aarrearkku, jonka arvoa emme ole vielä osanneet tarpeeksi ymmärtää ja hyödyntää.

Ensi vuonna Hämeenlinnassa vietetään Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuotta ja kaupunkiin on odotettavissa Sibelius-faneja ympäri maailmaa.  Syntymäkaupunkisäätiö ja muut kulttuurin tuottajat järjestävät laadukkaita konsertteja ja tapahtumia läpi vuoden.  Matkailualan yrittäjien tehtävänä on huolehtia, että ihmiset löytävät tiensä Hämeenlinnaan ja että kaupungissa on tarjolla kulttuuripitoisia matkapaketteja oheispalveluineen. Suunnittelulla ja markkinoinnilla alkaa olla jo kiire.

Henkistä ja hengellistä hyvinvointia

Hämeenlinnassa hyvinvointia ja elinvoimaa tehdään yhteistyössä lukuisten kumppaneiden kanssa. Vanhin yhteistyökumppani on Hämeenlinnan luterilainen seurakunta, joka viettää yhdessä kaupungin kanssa 375-vuotispäiviään.

Kaupungin perustamisen aikaan 1600-luvulla kirkko ja uskonto olivat kiinteä osa suomalaisten arkielämää.  Kaupunki ja sen pitäjät kasvoivat kirkon ympärille ja seurakunta oli läsnä elämän kaikissa vaiheissa. Se kantoi ison osan myös vähäosaisten auttamisessa.

Tänä päivänä Hämeenlinnassa toimii luterilaisen kirkon lisäksi myös joukko muita kristillisiä seurakuntia, joita yhdistää näky kaupunkilaisten hyvinvoinnista. Seurakunnat on syytä edelleen nähdä kaupungin tärkeinä yhteistyökumppaneina ja henkisen elinvoiman edistäjinä.  Seurakunnista löytyy myös arvokasta erityisosaamista ja verkostoja, joita kaupungin kannattaa hyödyntää.

Hämeenlinnan kaupungin historia opettaa meille, että vaikeuksista voi selvitä. Kaupunki on selvinnyt 1600-luvun nälkävuosista, 1800-luvun tulipalosta ja 1900-luvun sodista. On tarvittu yritteliäisyyttä, rohkeutta ja ahkeruutta. On tarvittu myös naapuriapua, lähimmäisenrakkautta, uskoa ja toivoa. Ne ovat yksilön ja yhteiskunnan menestystekijöitä myös tämän päivän Hämeenlinnassa.

(Kolumni julkaistu Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla 13.2.2014)

Jätä kommentti

css.php