Kaupunki asukkaittensa asialla

Hämeenlinnan päättäjät laittavat parhaillaan euroja jonoon ja pohtivat kaupungin ensi vuoden budjettia. Tulevan maanantain kokouksessa kaupunginvaltuusto päättää, mitä palveluita kaupunkilaisille tarjotaan ja miten kaupunkia kehitetään vuonna 2014. Tehtävä ei ole helppo, sillä tarpeita riittää lähes rajattomasti, mutta rahaa on rajallisesti.

Kaupungin tärkein tehtävä on järjestää asukkailleen palveluita. Palvelutarjottimelle kuuluvat ennen kaikkea terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut ja opetuspalvelut. Näiden lisäksi kaupunki vastaa lukuisasta määrästä muita tehtäviä, jotka mahdollistavat hyvän asumisen, elämisen ja yrittämisen. 

Perusterveydenhoito kunniaan

Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta vahvaa panostusta terveyden edistämiseen, ei ainoastaan sairauksien hoitamiseen.  Hämeenlinnan perusterveydenhuollossa onkin tehty hyvää kehitystyötä, joka tähtää entistä tehokkaampaan sairauksien ennaltaehkäisyyn ja aktiiviseen omahoitoon.

Kristillisdemokraatit ovat kuitenkin huolissaan perusterveydenhuollon tiukoista säästövaatimuksista.  Keskussairaalan alijäämät on toki katettava, mutta perusterveydenhuolto ei saisi jäädä erikoissairaanhoidon maksumieheksi.  Mitä paremmin perustason hoito toimii, sitä vähemmän potilaita ajautuu kalliin erikoissairaanhoidon piiriin. Nopea hoitoon pääsy on kaikkien etu ja siksi kannatamme kattavan terveysasemaverkoston ylläpitämistä niin kantakaupungissa kuin kirkonkylissä.

Lakia noudattaen

Ikäihmisten palveluissa Hämeenlinna on saanut viime aikoina ikävää mainosta. Tällaiseen julkisuuteen meillä ei ole varaa, jos haluamme ylläpitää Hämeenlinnan mainetta hyvän asumisen kaupunkina.  Vuoden alussa valtuustoryhmät allekirjoittivat valtuustosopimuksen, jossa sitoudumme laittamaan uuden vanhuspalvelulain velvoitteet esimerkillisesti käytäntöön. Vaippakohut ja lääkejakelukiistat eivät kelpaa esimerkiksi muille kunnille. Lakipykälät on syytä opiskella entistä tarkemmin. 

Ikäihmisten palveluissa on tehty myös paljon kehitystyötä. Kotihoitoa on vahvistettu, jotta vanhukset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissa. Se onkin monen ikäihmisen harras toive. On kuitenkin seurattava tarkasti selviytymistä kotona. Liian huonokuntoisia vanhuksia ei pidä jättää yksin asuntonsa vangiksi.

Oman kodin ja laitosasumisen välimuodoille lienee tulevaisuudessa kysyntää.  Iittalaan ja Lammille ollaankin rakentamassa ikäihmisten monipuolisia palvelukeskuksia, jotka palvelevat myös kotona asuvia. Palvelukortteliajatusta kannattaa edelleen kehittää myös Keinusaaressa ja muissa kaupunginosissa.

Koulut kuntoon

Perinteikkään koulukaupungin maineesta huolimatta Hämeenlinnan koulut ovat saaneet tottua melko vaatimattomaan panostukseen. Tuntimäärät ovat minimissä ja kirjojen kierrätys arkipäivää jokaisessa koulussa. Onneksi Hämeenlinnassa on pätevä ja osaava opettajakunta, joka tekee parhaansa uuden sukupolven kouluttamisessa ja kasvattamisessa.  Opetusministeriön täsmärahoituksen turvin ryhmäkoot saadaan onneksi pidettyä kohtuullisina myös tulevana vuonna.

Kuitenkin yhä haastavammaksi käyvä oppilasaines ja koulujen sisäilmaongelmat ovat kohtuuton yhtälö, joka kuluttaa terveyttä ja aiheuttaa sairauslomia. Lasten ja nuorten lautakunta kokosi selkeän listan koulujen ja päiväkotien korjaustarpeesta. Korjausvelkaa on kymmeniä miljoonia euroja, ja niinpä investoinnit on pakko jaksottaa pitkälle aikavälille. Liian pitkälle.

Kulttuurin ja urheilun areenat alkavat olla Hämeenlinnassa huipputasoa. Jatkossa on syytä keskittää investoinnit niiden rakennusten kuntoon saattamiseen, joissa lapset ja nuoret työskentelevät joka päivä.

Asukkaiden ehdoilla

Hämeenlinnaa on viime vuosina kehitetty melkoisella vauhdilla. On haluttu tehdä kaupungista vireä ja houkutteleva kasvukeskus.  Siinä on osittain onnistuttukin, mutta samalla kaupunki on velkaantunut huimaa vauhtia.  Elinvoimaisuuteen sijoitetut miljoonat eivät ainakaan toistaiseksi ole tuottaneet haluttua tulosta. Asukasluvun kasvu on hiipunut ja työttömyysluvut nousseet.

Kaupunkia pitää toki määrätietoisesti kehittää ja huolehtia sen elinvoimasta ja kiinnostavuudesta. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja tarvitaan, samoin kuin koti- ja ulkomaisia matkailijoita.

Ennen kaikkea Hämeenlinnaa tulee kuitenkin kehittää asukkaiden ehdoilla. Tavallisen kaupunkilaisen arjen tarpeet ja päättäjien visiot ovat joskus kovin kaukana toisistaan. On viisasta kysyä ja myös kuunnella, mitä hämeenlinnalaiset kaupungiltaan odottavat.

(Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla 7.11.2013)

7 kommenttia artikkeliin “Kaupunki asukkaittensa asialla”
  1. avatar Seppo sanoo:

    Tässä Kevan keississä selvisi,että Hellsten on kovasti tykästynyt tässsä edellisessä työpaikassaan 63.000€ työsuhdeMersuun.
    Myytiinkö se vai jäikö Kenakkalalle? Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa – ja muutenkin – n.20.000€ auton pitää pomolle kun pomolle riittää.

  2. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Työsuhdeautoista on leasing-sopimukset. Hellsténin auto palautui siis takaisin autoliikkeelle ja Kenakkalalla on uusi auto. Olen samaa mieltä, että autoetujen verotusarvot ovat turhan korkeat.

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Hyvä Teija!

    Voisitko selventää mitä tarkoitat kirjoittamallasi: ”että autoetujen verotusarvot ovat turhan korkeat”.
    Tota kun ei usko erkkikään!
    Seuraava lainattu wikibediasta:
    ”Autoetu jaetaan pääsääntöisesti kahteen luokkaan: vapaa autoetu ja käyttöetu. Vapaassa autoedussa työnantaja huolehtii kaikista auton käyttöön liittyvistä kustannuksista, kuten polttonesteistä, vakuutuksista, veroista, huolloista ja korjauksista. Käyttöedussa auton käyttäjä maksaa yksityisajojensa polttoainekustannukset.

    Autoetu on palkanlisä ja siten verotettava etu. Autolle lasketaan verotusarvo verohallinnon kulloinkin voimassa olevan laskentamallin mukaisesti. Sen mukaan palkansaaja maksaa edustansa veroa palkanmaksun yhteydessä. Verotusarvo lisätään rahapalkan päälle. Se nostaa bruttotuloja ja siksi myös tuloveroprosenttia.”
    Kevan toimari-blondi-rouvan avobemarin verotusarvohan on lehtitietojen mukaan 660 e.
    Mun eläkeläis-vero-pidätys taitaa olla 20 % luokkaa joten se silloin maksais mulle noin 130 e/kk.
    Taitaa tuo raha mennä jo pelkkiin pensoihin omalla autolla ajaessa. En valittais!

  4. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Työsopimukseen kirjattu autoedun verotusarvo siis määrittelee sen, miten kallista autoa henkilö voi käyttää. Jos henkilöllä on oikeus autoetuun, jonka arvo on 1200 e/kk, se oikeuttaa noin 70 000 euron arvoiseen leasing-autoon. Jos autoedun verotusarvo on 800 e/kk, se oikeuttaa käyttämään noin 40 000 euron arvoista autoa. Tämä etu on osa kaupunginjohtajien palkkausta.

  5. avatar Seppo sanoo:

    Voitko selvittää; kumpi autoetu,vaapaa vai käyttöetu Hmlssa on? Sitten vasta voi kommentoida onko ”turhan korkea”tms?

  6. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Tarkemmin voit tiedustella asiaa kaupungin henkilöstöpalveluista.

  7. avatar Seppo sanoo:

    Kiitos tiedosta! Jos on auton vapaa käyttöetu niin verotusarvo on turhan matala.Pelkässä käyttöedussa suht’ koht’ kohdallaan. Ei kuitenkaan liian korkea koskaan.

Jätä kommentti

css.php