Hyvinvointia Hämeenlinnaan

Viime viikkoina ovat monet hämeenlinnalaiset pohtineet, millaisessa kaupungissa haluamme tulevaisuudessa asua. Mietintämyssy päässä ovat olleet niin kaupungin työntekijät, nuorten ja vanhusten vaikuttajaraadit kuin poliittiset päättäjätkin. On pohdittu kaupungin arvoja, joiden varassa seisomme sekä päämääriä, jotka haluamme saavuttaa.  Nämä asiat sisältyvät kevään aikana uudistettavaan Hämeenlinnan kaupunkistrategiaan.

Tasa-arvoa kaikille

Hämeenlinnan arvoista tärkeimpiin kuuluvat yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. Asukkaiden tulisi saada kokea yhdenvertaisuutta kaikessa kaupungin toiminnassa. Pinta-alaltaan laajassa kaupungissa tämä on erityinen haaste, sillä Hämeenlinnan pitäjissä asuville matka palveluiden luokse on väistämättä pitempi kuin keskustan asukilla.  Palvelut täytyy kuitenkin tavalla tai toisella turvata kaikille.  Yhdenvertaisuus tarkoittaa myös vähävaraisten kaupunkilaisten huomioon ottamista vaikkapa asuntotuotannossa.

Yhteisöllisyyden arvon huomaa parhaiten sellainen, jolta oma lähipiiri syystä tai toisesta puuttuu. Hämeenlinnassa on paljon vanhuksia, jotka viettävät päivänsä yksin neljän seinän sisällä. Kaupungin tulee olla aktiivisesti mukana organisoimassa vapaaehtois- ja ystäväpalvelutoimintaa. Kaavoituksella voidaan luoda asuinalueita, joissa on helppo kohdata naapureita ja istahtaa juttelemaan puiston penkille. Taloyhtiöihin voidaan rakentaa yhteisiä harrastustiloja, joissa yksineläjätkin löytävät juttuseuraa.  Yhteisöllisyyttä kasvattaa myös mahdollisuus yhdessä suunnitella ja ehkäpä talkootyöllä kaunistaa omaa asuinympäristöä.

Hämeenlinnan kaupungin arvoja ovat olleet luovuus ja rohkeus. Täytyy kuitenkin varoa, ettei rohkeus kaupungin kehittämisessä ole uhkarohkeutta. Maltti ja harkinta ovat taloudellisesti tiukkoina aikoina kovaa valuuttaa.

Päämääristä ensimmäinen voisi olla hyvinvoivat ja tyytyväiset kaupunkilaiset. Asukkaiden hyvinvointi ei tietenkään ole pelkästään kaupungin varassa, mutta oma tärkeä merkityksensä on toimivilla peruspalveluilla. Sairastuneet tarvitsevat hoitoa ilman kohtuutonta odottamista, koululaiset terveellisen oppimisympäristön ja vanhukset hoivapaikan, kun eivät enää selviä kotona. Sopivasti liikuntaa ja kulttuuriakin tarvitaan kehon ja mielen hyvinvointiin.

Talous tasapainoon

Jotta kaupunki selviytyisi palvelujen järjestämisestä, tulee talouden olla kunnossa. Valitettavasti kaupungin tulot ovat jo usean vuoden ajan olleet pienemmät kuin menot. Hämeenlinna on velkaantunut huimaa vauhtia ja velkamäärä lähentelee kriisilukemia. Emme voi puolustautua sillä, että monilla muilla kunnilla menee yhtä huonosti. Tilanne on kestämätön ja niinpä kaupungin talouden tervehdyttäminen on lähivuosien tärkein yhteinen päämäärä.

Jotta talous saadaan tasapainoon, täytyy tuloja lisätä ja menoja hillitä.  Tulojen kasvattamiseen tarvitsemme aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja yritysmyönteistä ilmapiiriä.  Toimivien markkinoiden sotkemisella tai taitamattomilla kilpailutuksilla kaupungin ei tule ainakaan hankaloittaa paikallisten yrittäjien elinkeinomahdollisuuksia.

Menokasvun hillitseminen on helpommin sanottu kuin tehty. Hyvinä vuosina kaupungin menot kasvoivat lähes 10 %:n vuosivauhtia. Jotta talous saataisiin kuntoon, tulisi menokasvun olla korkeintaan 2,5 %.  Lukuun pääseminen tarkoittaa tiukkaa taloudenpitoa ja kipeitäkin ratkaisuja.  On pakko miettiä, mihin meillä on varaa ja mihin ei. 

Investointilistalta täytyy vetää yli ne kohteet, joista voimme luopua ilman suurempaa vahinkoa. Investointirahat tarvitaan homeisten koulujen ja päiväkotien kunnostamiseen, joiden korjausvelka on kymmeniä miljoonia euroja. Toimintarahat puolestaan kannattaa käyttää sellaisen toiminnan ylläpitämiseen, joka hyödyttää pienellä rahalla suuria kansanjoukkoja. Hiihtoladut ja pikkukirjastot eivät saa jäädä urheiluhallien jalkoihin.

Kestävää pääomaa

Onneksi Hämeenlinnalla on kuitenkin pääomaa, joka ei ole homeessa ja jonka arvo ei ole laskenut pörssikurssien alamäessä. Tämä pääoma on pitkä historiamme, jonka maamerkkinä on Hämeen linna sekä arvokas kulttuuriperintö, joka kulminoituu säveltäjäämme Sibeliukseen.  Henkistä pääomaa on myös monipuolinen hengellinen elämä, jota Ronnin luostarihanke osaltaan vahvistaa.

Upeassa luonnossa, kauniissa maisemissa ja mainiossa sijainnissa meillä on pääomaa, josta monet kaupungit voivat vain haaveilla.  Tästä rikkaudesta meidän kannattaa pitää huolta ja koettaa saada se poikimaan hyvinvointia niin Hämeenlinnan seudulle kuin koko maakunnalle.

 

(Julkaistu HäSan Vierailija-palstalla 25.4.2012)

 


6 kommenttia artikkeliin “Hyvinvointia Hämeenlinnaan”
  1. avatar Osmo Viitanen sanoo:

    Huomenta Teija !

    Oli muuten erinomaisen viisas kirjoitus. Hiukka inhimillisempi ote hallinnon sisään olisi saatava. Kok-dem rintaman arvovalinnat ovat olleet melkoisen kylmää kyytiä kuntalaisille viime vuosina. Ymmärrän kyllä kasvun ja eteenpäin menon merkityksen, mutta asioita pitäisi suhteuttaa tärkeysjärjestykseen myöskin inhimillisten arvojen osalta. Kun ostetaan esim. miljoonalla tontti rokkikansan tarpeisiin ja samalla suulla ilmoitetaan ettei luistelurataa voi jäädyttää kun se maksaa kymmentuhatta, niin joku osa yhtälössä näyttää aika mahdottomalta.

  2. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Iltaa Osmo ja kiitos palautteesta! Olet oikeassa siinä, että tiukassa taloustilanteessa asioita täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen. Koska kaikkeen ei ole varaa, on mietittävä tarkasti mihin veroeurot sijoitetaan. Kieltämättä joskus tuntuu siltä, että rahaa löytyy helposti melko toisarvoisiin kohteisiin (kuten puistojen ylikunnostukseen), kun taas toisaalla säästetään elintärkeistäkin peruspalveluista.

    Asioiden arvottaminen ja tärkeysjärjestykseen laittaminen tulee kuntien taloustilanteen tiukentuessa olemaan yhä keskeisemmässä osassa poliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Tarvitaan kykyä nähdä päätösten vaikutus ihmisten elämään niin heti kuin vuosien päästä. Se ei ole helppo tehtävä, mutta sitä opetellaan.

    Hyvää kevättä sinulle!
    t. Teija

  3. avatar Beobachter sanoo:

    Teija Arvidssonin tasapainoinnen ja maltillinen kirjoitus on hyvä pohja jatkokeskustelulle. Kirjoituksen hyvistä periaatteista on luontevaa siirtyä konkretiaan. Poimin Teijan kirjoituksesta kolme asaikokonaisuutta ja esitän niitä tarkentavia kysymyksiä hänelle.

    Teija kirjoittaa: ”Valitettavasti kaupungin tulot ovat jo usean vuoden ajan olleet pienemmät kuin menot. Hämeenlinna on velkaantunut huimaa vauhtia ja velkamäärä lähentelee kriisilukemia.”

    Kysymykseni: Voisitko nimetä vaikkapa kolme pääsyytä menojen kasvuun ja kohtuuttomaan velkaantumiseen. Edelleen, voisitko täsmentää, mitkä kaupungin kuntalaisille tuottamat palvelut ovat kasvaneet liikaa ja miksi näin on tapahtunut. Toinen kysymys, kuinka mielestäsi velkaantuneisuudesta päästään terveenpään ja eikö velkamäärää tulisi tyhtyä aktiivisesti pienentämään niitä takaisin maksamalla, koska velan korot, erityisesti jos korot nousevat, jäytävät jatkuvasti käyttötaloutta.

    Teija kirjoittaa: ”Hyvinä vuosina kaupungin menot kasvoivat lähes 10 %:n vuosivauhtia. Jotta talous saataisiin kuntoon, tulisi menokasvun olla korkeintaan 2,5 %.”

    Kysymykseni: Kertoisitko pääsyyt siihen, että miksi kaupungin menot kasvoivat monta vuotta lähes 10% vuosivauhtia. Erityisesti kiinnostaisi numerotiedon suuruusluokat, kasvoiko ja missä kaupungin toiminnoissa henkilömää ja toisena asiana, kuinka kehittyivät kaupungin palveluksessa työ- ja virkasuhteessa olevien palkat. Koska monta vuotta 10% kasvu on aivan ilmeisen kohtuuton kehitys, se ansaitsisi tulla analysoiduksi, missä kehitys ollut kohtuutonta tai virheellistä. Uskoisi, että Teijalla kuten kaikilla aktiivisilla ja pidempään kuntapolitiikassa mukana olevalla on parempaa täsmätietoa kuin rivikuntalaisella.

    Teija kirjoittaa: ”Jotta talous saadaan tasapainoon, täytyy tuloja lisätä ja menoja hillitä. Tulojen kasvattamiseen tarvitsemme aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja yritysmyönteistä ilmapiiriä.”

    Kysymykseni: Kummassako metodissa talouden tasapainoittamiseksi pääpainon on oltava, menojen hillitsemisessä vai tulojen lisäämisessä. Oma käsitykseni tulojen lisäämisestä on, ettei henkilöverotuksen kiristämisen osalta tie on loppuun kuljettu. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun kuntaverokanta HML’ssa oli 17,0…18,0%. Nyt se on 19,5%, eikä sekään siis tahdo riittää. Eikö siis menoja tulisi mieluummin radikaalisti karsia, eikä ainakaan verotusta enää kiristää.

    Teija kirjoittaa: ”Sairastuneet tarvitsevat hoitoa ilman kohtuutonta odottamista, koululaiset terveellisen oppimisympäristön ja vanhukset hoivapaikan, kun eivät enää selviä kotona.”

    Kysymykseni liittyy vain yhteen tärkeään asiaan, sairastuneen ensihoidon saantiin. Tuore kokemus lääkärin vastaanottoajan saamisesta HML’n terveyskeskuksesta on, että odotusaika edelleen on useita viikkoja, jota voidaan pitää kohtuuttomana. Miksi tämä perustavaa laatua oleva asia menojen kasvusta huolimatta HML’ssa edelleen on heikolla tolalla.

  4. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Kiitos hyvistä kysymyksistä! Näihin jos löytyisi helpot vastaukset, niin ei Hämeenlinnassa mitään talousongelmia olisikaan! Koetan kuitenkin vastailla parhaani mukaan ja toiset täydentäkööt.

    Ensimmäinen kysymys pohti pääsyitä menojen kasvuun ja kohtuuttomaan velkaantumiseen. Menot eivät itse asiassa tällä ja edellisellä valtuustokaudella ole kasvaneet kohtuuttomasti, vaan hyvinkin maltillisesti. Menot ovat silti olleet liian suuret tuloihin verrattuna. On varmasti myös ollut taitamattomuutta palveluiden kilpailutuksissa ja palvelusopimuksien tekemisessä.

    Velkaantuminen johtuu ennen kaikkea siitä, että investointeja on täytynyt tehdä velkarahalla. Vuosikate ei ole riittänyt investointeihin, eikä taida lähiaikoina tulla riittämään. Rakennusten korjausvelka on mittava ja kasvaa koko ajan. Homekouluja ja -päiväkoteja on pakko korjata ja uusia.

    Kaupungilla on talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla pyritään menokasvun hillitsemiseen, tulojen kasvattamiseen ja sitä kautta taloudellisen tasapainon saavuttamiseen viimeistään tämän vuosikymmenen lopulla. Tavoitteena on tietysti mahdollisimman pian päästä ylijäämäiseen tilinpäätökseen ja lainamäärän kääntymiseen laskuun.

    Kaupungilla on noin 83 miljoonaa euroa sijoituksia, joita olisi voinut käyttää investointeihin. Toistaiseksi sijoitusten tuotto on kuitenkin ollut huomattavasti suurempi kuin lainojen korko, joten uusia investointeja on ollut edullisempaa rahoittaa lainarahalla.

    Toinen kysymys pohti syitä siihen, miksi kaupungin menot kasvoivat monta vuotta lähes 10 %:n vuosivauhtia. Menokasvu oli suurinta 2000-luvun alkupuolella vuoteen 2008 asti. Silloin valtion ja kaupungin talous oli kunnossa, verotuotot suuria ja tilinpäätökset ylijäämäisiä. Menokasvuun oli siis varaa ja niinpä Hämeenlinnassakin kehitettiin palveluita ja tehtiin mittavia investointeja kuten Verkatehdas. Kaupungin taloustilanne kääntyi negatiiviseksi vuonna 2009, jolloin alkoi finanssikriisi ja Hämeenlinnassa tehtiin kuntaliitos. Tarkkoja numerotietoja voi kysyä kaupungin talous- ja hallintopalveluista. Viime vuosien tilausbudjetit löytyvät kaupungin nettisivuilta http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Talous/Talousarvio/

    Kolmas kysymys koski talouden tasapainottamisen metodeja: menojen hillintää vai tulojen lisäämistä? Tässä taloustilanteessa kaikki metodit on otettava käyttöön. Tarvitaan ehdottomasti menojen hillintää ja tuottavuuden parantamista. Samalla rahalla täytyy siis saada entistä enemmän. Tämä vaatii uusia tapoja tuottaa palveluita ja kenties joidenkin palveluiden leikkaamista. Samaan aikaan tulovirta täytyisi saada kasvamaan.

    Valtionosuuksiin me emme pysty valitettavasti vaikuttamaan. Lähitulevaisuudessa on päinvastoin odotettavissa valtionosuuksien leikkauksia. Verotuloja voidaan kasvattaa veroja korottamalla sekä verotettavien määrää lisäämällä. Tuloveroäyrin maltillinen korotus on jo kirjoitettu sisään ensi vuoden alustavaan budjettiin. Verotettavien määrää yritämme parhaamme mukaan kasvattaa houkuttelemalla Hämeenlinnaan uusia asukkaita sekä uusia yrityksiä. Täytyy laittaa kädet ristiin, että Hämeenlinnan nykyiset yritykset pysyisivät pystyssä, eivätkä irtisanoisi tai lomauttaisi väkeään.

    Viimeinen kysymys koski sairastuneiden ensihoidon saantia. Terveyskeskusliikelaitoksen toimintaa on parin viime vuoden aikana määrätietoisesti kehitetty, jotta kroonikot ja akuuttisairaat kulkisivat eri kanavia pitkin ja akuuttipotilaille turvattaisiin mahdollisimman nopea ensihoito. Ikävää, että jouduitte kuitenkin odottamaan lääkäriaikaa useita viikkoja. Jos kyseessä olisi ollut kiireellinen asia, olisi aika varmasti järjestynyt nopeammin.

    Hämeenlinnassa on haluttu panostaa perusterveydenhuoltoon, mutta ongelma on siinä, että kallis erikoissairaanhoito nielee rahaa, eikä sen menokasvulle näy kattoa. Terveydenhoito on tärkeää, mutta se on myös kaupungin suurin yksittäinen menoerä. Perusterveydenhuollossa halutaankin entistä määrätietoisemmin kannustaa kaupunkilaisia omasta terveydestä huolehtimiseen, sillä muuten meillä ei tulevaisuudessa riitä rahaa mihinkään muuhun kuin terveydenhoitoon.

    Toivottavasti näistä vastauksista oli jotain apua. Tästä on myös hyvä jatkaa keskustelua.
    t. Teija

  5. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Ihan pieni tarkennus Teijan perusteelliseen vastaukseen.

    Kaupungin ylijäämäiset budjetit vuosien 2000 ja 2008 välillä ovat sikäli harhaa, että ylijäämiin päästiin voimakkaalla lainanotolla. Kun seutukunnallamme (huom Hämeenlinna ja silloiset ympäristökunnat) oli vuonna 2000 asukasta kohti lainaa vain 505 euroa, kasvoi lainamäärä kahdeksassa vuodessa yli kolminkertaiseksi summaan 1747 euroa.

    Lainamäärän muuta valtakuntaa selvästi nopeampi kasvu kertoo siitä, että lihavina vuosina elettiin yli varojen ja silloin tehdyt investoinnit eivät silloin eivätkä sen jälkeen ole olleet tuottavia. Hämeenlinnan seutukunnalle on syntynyt kuntatalouteen erittäin vaikeasti korjattava alijäämä. Palveluja on karsittava ja investoinnit on laitettava jäihin.

  6. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Kiitos Seppo tarkennuksesta! Sinulla on parempaa tietoa tuon ajanjakson poliitiikanteosta, kun olit silloin mukana. Lainamäärän kasvu on tosiaan ollut yllättävän raju jo silloin, vaikka talouden pyörät pyörivät hyvin.

    Hämeenlinna on tehnyt monia kalliita investointeja ja tekee edelleen. Kulttuuri- ja liikuntatilat ovat loistotasoa. Terveydelle vaarallisten rakennusten korjaamisinvestoinneista emme kuitenkaan pääse mihinkään.

    Tosin voimme pitää parempaa huolta kiinteistöjen kunnossapidosta, jotta uudisrakennukset eivät kohta ole samassa jamassa. Siitä olen jo pariin kertaan tänä syksynä puhunut kaupunginhallituksessa.

Jätä kommentti

css.php