Minne menet, Hämeenlinna?

IMG_5173 pieni.jpg

Kaupungin tulevan vuoden talousarviota valmistellaan melkoisen haastavassa taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa. Valtionosuudet pienenevät,  palveluiden tarve lisääntyy ja kaupungin velkataakka kasvaa kohisten. Epäselvyydet yhtiöiden hallinnossa ja johtamisessa syövät poliittista luottamusta. Lainojen korkokulut ja mahdollinen taloudellisten riskien realisoituminen uhkaavat palveluihin kipeästi tarvittavia resursseja.  Uudet suuret rakennushankkeet arveluttavat. Vauhti on kovaa, eikä kukaan taida tietää, minne ollaan matkalla.

Perustehtävään keskittymistä

Hämeenlinnan kaupunki mainostaa itseään sloganilla ”Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa”. Monen kohdalla arki onkin hyvää, jos elämän peruspalikat ovat paikallaan: työ, terveys ja ihmissuhteet. Kuitenkin yhä enemmän on niitä kaupunkilaisia, jotka ovat pudonneet työelämän ulkopuolelle, terveys pettää ja yksinäisyys uhkaa.  Heistä suurin osa on ikäihmisiä, mutta huolestuttavan monet parhaassa työiässä olevia. Mistä löytyy hyvä arki myös heille?

Talouden raamien kiristyessä on yhä tarkemmin mietittävä, mikä on kaupungin perustehtävä. Onko se korkeatasoisten asuinalueiden luominen pääkaupunkiseudulta muuttaville hyvätuloisille eläkeläisille? Vai onko se viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön rakentaminen myös vähävaraisille lapsiperheille?  Kuuluuko kaupungin perustehtävään lukuisten hankkeiden ja kilpailujen pyörittäminen virkamiesarmeijoineen? Vai olisiko tärkeämpää keskittää rajalliset resurssit  perusterveydenhuoltoon, inhimillisiin vanhuspalveluihin ja  kohtuukokoisiin koululuokkiin?

Asioihin perehtymistä

Hämeenlinnan kaupunki on saanut viime aikoina kyseenalaista mainetta yhtiöidensä luvattoman huonosta hoidosta. Innopark on pohjaton kaivo, jonne heitetyt miljoonat eivät ole vielä tähän mennessä kovaa maata löytäneet. Korkojohdannaiskauppojen seurauksena yhtiössä tikittää aikapommi, joka toivottavasti ei laukea kaupungin syliin. Hämeen Matkailu sai takoa tappiota  kaikessa rauhassa kenenkään puuttumatta asiaan. Asiantuntijoiden mukaan talousseuranta ja raportointi on ollut heikkoa. Sama taitaa koskea muutamaa muutakin kaupungin yhtiötä. ”Liiketoiminnan lainalaisuuksien” mukaan toimiminen ei ole tuottanut kaivattua tulosta, vaan konsernivelka huitelee pilvissä.

Kaupungin konsernijohdolta ja yhtiöiden hallituksien jäseniltä olisi lupa edellyttää riittävää asiantuntemusta, talousosaamista sekä huolellista asioihin perehtymistä. Tosiasia on kuitenkin, että keskeisillä luottamushenkilöillä on tuhat rautaa tulessa ja  mahdollisuudet keskittyä yhden yhtiön asioihin vaatimattomat. Kannattaisiko harkita ennen tehtävien vastaanottamista, onko oikeasti aikaa ja resursseja niiden hoitamiseen?

Vastuun kantoa ja tehtävien jakoa

Hämeenlinnassa on menossa poliittisen johtamisen kehittämishanke. Valtuustoryhmät ovat antaneet lausuntonsa siitä, miten poliittista johtamista tulisi muuttaa. Yksimielisyys löytynee siitä, että konserniohjausta on parannettava, monikerroksisia yhtiörakenteita purettava ja vastuita selkeytettävä. On syytä vähentää hallitustehtävien kasautumista samoille henkilöille ja puolueille.  Kuntavaalien jälkeinen luottamuspaikkojen jako tulee tapahtua demokraattisemmin ja vaalien tulosta paremmin kunnioittaen. Osaamista ja vastuunkantokykyä löytyy myös isojen ryhmien ulkopuolelta.

Näkökulman laajentamista

Olipa poliittinen johto millainen tahansa, kaupunkilaisia kiinnostanee eniten peruspalveluiden toimiminen. Saako sairas hoitoa ja vanhus huolenpitoa? Löytyykö lapselle päivähoitopaikka?  Miten käy liitoskuntien palveluiden? Näitä kysymyksiä Hämeenlinnassa riittää ja niihin tulisi päättäjienkin keskittyä.

Haastavassa taloudellisessa tilanteessa tarvitaan tiukkaa budjettikuria, jotta rahaa riittää peruspalveluihin ja velkaantuminen saadaan loppumaan. Myös hallinnon keventäminen ja rakenteellinen uudistaminen on välttämätöntä. On kuitenkin vaarana, että suuria ja kauaskantoisia ratkaisuja tehdään yksinomaan välittömien taloudellisten säästöjen perusteella. Olisi syytä selvittää myös päätösten pitkäkestoiset vaikutukset esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muuttumiseen,  ympäristökuormitukseen ja yksilön terveyteen.  Nämä vaikutukset huomioon ottamalla vaikkapa kyläkouluratkaisun hinta saattaa tuottaa yllätyksen.

Rinnalla kulkemista

Yhteiskunnalla on omat tehtävänsä ja vastuunsa, joita se ei voi väistää. Näitä vastuita tulevat vanhuspalvelulaki ja nuorisotakuu toteutuessaan edelleen kasvattamaan. Vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista on kuitenkin meillä jokaisella. Tarvitaan oman terveyden entistä parempaa hoitamista, jotta yhteiskunnan rahat riittäisivät tulevaisuudessa muuhunkin kuin terveydenhuoltoon. Tarvitaan ystävän rinnalla kulkemista, sillä mitkään ammattiauttajat eivät ehdi kuuntelemaan koko kansan murheita. Tarvitaan omaisia, jotka rakastavat, sillä siihen ei yhteiskunta kykene. Tarvitaan aktiivista kansalaistoimintaa, joka rakentaa kanavat niille lukuisille vapaaehtoisille, jotka haluavat auttaa.

Hyvä arki Hämeenlinnassa tarvitsee sinua ja minua, meitä kaikkia.

(Hämeen Sanomissa 15.9. julkaistu kolumni alkuperäisessä muodossaan)

3 kommenttia artikkeliin “Minne menet, Hämeenlinna?”
  1. avatar Jaska sanoo:

    Iltaa Teija !

    Painavaa ja harkittua sanaa. Mielestäni valtuuston roolia ylimpänä päätöksenteko- elimenä ei voi näissä asioissa yliarvostaa. Valtuutetut ovat mielestäni tästä itse vastuussa ja heidän olisi tullut ottaa jo aiemmin valtikastaan tiukempi ote. Vallan on annettu viime vuosina liukua liikaa virkamies- tasolle ja jälkiä on siivottava nyt sitten isommalla luudalla. Onneksi demokratian aamurusko häämöttä Hämeenlinnassa nyt horisontissa ja toivoisin että tämä on nyt vasta alkua. Rohkeita ja asioista selvää ottavia valtuutettuja paikkakunnalla nyt kaivataan.

  2. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Iltaa, Jaska!

    Kiitos palautteesta! Kyllähän näitä asioita on tullut viikkokausia mielessä pyöriteltyä, joten sanat on tarkkaan harkittu. Monista esille nostamistani asioista on käyty hyvää keskustelua myös tällä palstalla. Parantamisen varaa löytyy monessa kohdin.

    Olen samaa mieltä, että valtuusto on osaltaan itse vastuussa siitä, kenellä vallan valtikka on. Vallan pitäminen valtuustolla edellyttää valtuutettujen huolellista perehtymistä asioihin. On tiedettävä tarpeeksi, jotta osaa kysyä ja kyseenalaistaa. Joskus tarvitaan rohkeita uusia avauksia, joskus yhteistä pohtimista ja hiomista. Silti oikeiden ratkaisujen löytäminen ei aina ole helppoa, kun päätösten kauaskantoisia vaikutuksia on niin vaikeaa ennakoida.

    Viisautta tässä tehtävässä tarvitaan ja myös rakentavaa yhteistyötä toisten ryhmien kanssa. Näillä eväillä jatketaan. Hyvää viikon alkua sinulle!

    t. Teija

  3. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa kuntoon. Vanhustenhuolto ja
    eläköityminen. Missä mallissa?

Jätä kommentti

css.php