Vanhustenhuoltoseminaarin antia

kansi_kuka_vierelles_jaa.jpg Vanhustenhuoltoseminaari Voutilakeskuksessa oli täynnä painavaa asiaa. Olisin suonut, että enemmänkin päättäjiä olisi ollut mukana kuuntelemassa asiantuntijoiden alustuksia ja omaisten huolia.

Tarja Tallqvist toi omaan persoonalliseen tyyliinsä esiin ajatuksiaan vanhustenhuollosta, niin lähihoitajana dementiakodissa kuin kansanedustajana eduskunnassa. Tarjan kokemus on sama, mitä joku on blogissakin todennut: monet kansanedustajat puhuvat eduskunnassa suurella suulla vanhustenhuollon tarpeista, mutta omien kotikuntiensa valtuustoissa ja hallituksissa tekevät aivan päinvastaisia päätöksiä. Tallqvist haastoi päättäjiä ottamaan vakavasti vanhusten tarpeet, mutta suuntasi katseen myös meihin itse kuhunkin. Jokainen voi tehdä enemmän jonkun lähellä asuvan vanhuksen puolesta. Hyvän huomenen toivotus naapurille voi olla vanhuksen ainoa keskustelu koko päivän aikana.

Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko puhui laitoshoidon tilanteesta Hämeenlinnassa. Kuuden kunnan vanhainkotikulttuurin yhdistäminen on iso haaste. Suurin ongelma on kuitenkin se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän ja rekrytointi on koko ajan entistä vaikeampaa. Varsinkaan sijaisia ei tahdo saada millään, vaan ollaan opiskelijoiden ja eläkeläisten varassa. He tulevat, milloin pääsevät – tai sitten eivät pääse. Silloin vanhus ei ehkä koko päivänä nouse ylös sängystään.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja Ulla Murtonen valotti kotona asumisen realiteetteja. Kotihoidosta ei oikein voi puhua ilman omaishoitajuutta. Tuntuu ristiriitaiselta, että samaan aikaan kun kotihoitoa ollaan lisäämässä, niin sieltä vähennetään resursseja. Seitsemän kotipalvelutyöntekijää on siirtynyt vanhustyöstä lapsiperhetyöhön (mikä on sinänsä erittäin tarpeellista) ja kotipalveluseteleistä ollaan luopumassa. Onko se painopisteen siirtämistä kotihoitoon?

Koskettavimpia olivat omaisten puheenvuorot. Omaishoitajana toimiminen on raskasta, mutta vielä raskaampaa on ollut nähdä omaisen jäävän ilman hoitoa laitoksessa. Toimintakyky ja lihaskunto on rapistunut alta aikayksikön, kun henkilökunnalla ei ole ollut aikaa kävelyttää vanhusta tai nostaa edes istumaan. Hienossa Voutilakeskuksessa ei ole tällä hetkellä lainkaan fysioterapeuttia, eikä asukkailla ole mitään asiaa upeisiin uima-altaisiin tai kuntosaleihin, vaikka omainen olisi valmis auttamaan. Näitä tiloja käyttävät ulkopuoliset yhdistykset.

Seminaarissa tuli selvästi esille, että vanhustenhuollossa oleellisinta on riittävä hoitajien määrä. Muuten vanhus on heitteillä, olipa hän sitten kotona tai laitoksessa. Tähän realiteettiin sopii kovin huonosti kaupungin tavoite vähentää henkilökuntaa myös vanhustenhuollosta.

108 kommenttia artikkeliin “Vanhustenhuoltoseminaarin antia”
  1. avatar kuilun partaalla sanoo:

    Sydämelliset kiitokset Teija, raportistasi. Toivottaasti sen lukee mahdollisimman moni. Saa nähdä kirjoittaako itse HäSa asiasta sanaakaan.

    Ajattelin, että taisi olla vähän liioittelua kun tuolla Hannun blogissa totesin, että kaikesta mitä viime aikoina olen lukenut, olen ymmärtänyt, että
    Hämeenlinnassa ollaan menossa vanhusten joukkoteurastukseen, mutta siltä se tosiaan vaikuttaa. Eikä yksin täällä.

    Olen aikoinani seurannut läheltä vuosikausia kahden omaiseni ”hoitoa” laitoksessa, enkä mitään muuta niin hartaasti toivo kuin että kuolisin saappaat jalassa.

    Nythän siihen kohta tarjoutuu kaikille hyvä tilaisuus, kun aletaan harrastaa sitä ns. koti”hoitoa”, ilman hoitajia.

    Voimaa sinulle puolustaa vanhusten ihmisoikeuksia kaikilla rintamilla.

  2. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Teija!
    Olisin mielelläni tavannut Tarja Tallgvistin kiittääkseni häntä mittavasta urakasta vanhusten hyväksi.
    Jonkinsorttinen flunssanpoikanen esti etten tartuttaisi muita
    MUTTA
    ”Hienossa Voutilakeskuksessa ei ole tällä hetkellä lainkaan fysioterapeuttia, eikä asukkailla ole mitään asiaa upeisiin uima-altaisiin tai kuntosaleihin..”
    kertoo oleellisen näistä puitteista..
    Koivurinne, jossa kanssasi kävin,
    on tietty epäkäytännöllinen hoitohenkilökunnalle,
    mutta vanhukset tuntuivat viihtyvän.
    Mieluummin minä viettäisin loppuhenkoset senkaltaisissa puitteissa, kuin lähtisin haahuilemaan loistohotellinomaisiin tiloihin.
    Tuskinpa olen ainut aatoksineni.
    Sinulle, Virpille ja muille aktivisteille vanhusten parissa jaksamista taisteluissa heidän hyvinvointinsa puolesta.
    Minulla on tämä iloa tuottava mummoliiga,
    heitä käyn moikkailemassa silloin tällöin.
    T. Riitta

  3. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei Teija

    Ja kiitos teille hyvästä tilaisuudesta siellä Voutilakeskuksessa. Korvapuustit olivat muuten hyviä ja kahvikin tarjoiltiin riittävän isoista kupeista 🙂 Muutamaa ideaa asian ympärillä aloin myös pohtia..

    Sinne tullessani ajattelin ehkä omaavani liian huonon kuvan vanhusten nykytilanteesta, lähtiessäni kuva ei ollut yhtään parantunut.
    Virkamiesten selän taakse ja silmät kiinni on Hämeenlinnassakin ilmeisen helppo suurimman osan luottamusihmistä mennä ja paeta näin äänestäjilleen tekemiään lupauksia. Elinkeinoelämän palvonta omien lehmien ollessa ojassa on tärkeämpää kuin se inhimillisyys.

    Mikäli ”hyvien veljien ja sisarten” halutaan asioita uudelleen miettivän, on joukkoja sinne barrikaadeille todella saatava. Valtuuston budjettikokous marraskuussa on aika tärkeä, joten nyt olisi aika toimia yhteisten päämäärien puolesta, puolueesta riippumatta!

    T. Irma

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Teija!
    Seurasin mielenkiinnolla eilistä keskustelua ja jollain lailla tuntui, että varttuneempi väki alkaa todella huolestua tilanteesta. Umpikepulaisena en kuitenkaan usko mielenilmaisujen voimaan vaan äänestämiseen. Jos kaikki 12700 yli 65-vuotiasta äänestävät omaa sitoutunutta ehdokastaan, parisen tusinaa tämän asian valtuutettua menee läpi. Mielenkiintoista.
    Kiitokset tilaisuuden järjestämisestä t. Hessu K.

  5. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Kiitokset kommenteista ja palautteesta! Mukava kuulla, että te Irma ja Heikki olitte mukana tilaisuudessa. Olisitte tulleet tervehtimään ja esittäytymään! Olisi mukava tavata livenä ihmisiä, joiden kanssa täällä blogissa keskustelee. Riitan kanssa tutustuimmekin jo syyskuussa, kun olimme yhdessä ulkoiluttamassa Koivurinteen vanhuksia.

    Ilta oli antoisa, mutta kyllähän se jätti monta entistä suurempaa kysymysmerkkiä. Mitä ihmettä pitäisi tehdä, jotta meillä olisi mahdollisuus hoitaa vanhukset inhimillisesti nyt ja tulevaisuudessa? Omaishoitajuus on vanhukselle ja yhteiskunnalle kullan arvoista, jos vain on olemassa omainen, joka pystyy ja jaksaa hoitaa. Siksi tuntuu ristiriitaiselta, että ensi vuoden talousarvioehdotuksen mukaan ”omaishoitoa ei kyetä lisäämään”.

    Minäkään en oikein jaksa uskoa, että mielenosoituksilla ja barrikadeille nousemisella olisi vaikutusta päätöksiin. Se nähtiin muutama viikko sitten Hämeenlinnassakin, kun torille kokoontui joukko kyläkoulujen kannattajia. Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että suomalaiset liian helposti tyytyvät erilaisiin päätöksiin, eivätkä taistele tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta. Jokainen muistaa vaikkapa sen, miten Nokia joutui nöyrtymään Saksassa, kun Boccumin tehtaan työntekijät laittoivat kovan kovaa vastaan.

    Olen Riitan kanssa aivan samaa mieltä laitosten varustelutasosta. Toki työntekijät pääsevät helpommalla ergonomisesti suunnitelluissa uusissa tiloissa, mutta moni vanhus viihtyy paljon paremmin pienissä, kodinomaisissa ja vanhoissakin tiloissa. Tärkeintä on vanhainkodin välittävä ja lämmin ilmapiiri sekä hoitajien riittävä määrä. Olemme KD:n porukalla käyneet tänä vuonna Vuorentakana ja Koivurinteessä ja molemmissa vanhukset ovat näyttäneet viihtyvän hyvin. Surettaa myös kauniissa luonnonympäristössä sijaitsevan Vuorentaan vanhainkodin lakkautus, vaikka siitä ei enää ole juuri puhuttu.

    Jotain uutta täytyy kehitellä, jotta selviämme vanhustenhuollon haasteista myös tulevaisuudessa. Onko ratkaisu yhä lisääntyvä kotihoito, omaishoito, perhehoito…? Laitoshoidon pääpainon täytyy kuitenkin jatkossakin olla yhteisin verovaroin kustannetuissa vanhainkodeissa, ei omistajilleen voittoa tuottavissa palvelutaloyrityksissä.

  6. avatar kuilun partaalla sanoo:

    Vanhana koijärveläisenä voin sanoa, että asioihin todella vaikuttavan mielenosoituksen tulee olla sitä luokkaa, että valtakunnan mediat siitä kiinnostunut. Ja niille on tietysti riittävän hyvissä ajoin lähetettävä tieto tapahtumasta.

    Näen sieluni silmin torilla vaikkapa 300 vanhusta pyörätuoleineen ja julisteineen. Kyllä siitä telkkariin kuva tulee ja samalla koko kansa saa tietää, mitä täällä puuhataan.

    Mutta siis: eivät tehokkaat mielenosoitukset synny itsestään. Ne vaativat paljon ja määrätietoista etukäteistyötä.

    Ja ellei mielenosoitusta ja sen aihetta saada valtakunnalliseen käsittelyyn, se on tyhjää kissanristiäistä, jolle nämä meidän valitsemamme päättäjät vain naureskelevat.

  7. avatar kuilun partaalla sanoo:

    Piti sanomani tuosta mielenosoituksesta vielä, että jos todella halutaan asioihin, tässä tapauksessa vanhustenhoitoon, muutosta eikä vain paikkakunnalla näyttävää jutustelua lisä-äänten haalimiseksi.

  8. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei

    Mielenilmauksista vielä sen verran, että ne ovat mielestäni tarpeen vaatiessa jopa suotava lisä, joiden käytön tehosta on ympärillämme olemassa ihan positiivisia todisteita. Pääväylä asioihin vaikuttamiseen minustakin on silti tuo äänestäminen.

    Seuraaviin kunnallisvaaleihin on vielä pitkälti aikaa ja jostain syystä nyt tehtävät rakennemuutokset eivät välttämättä ole sitä mitä ihmiset ovat odottaneet. Taviksen mahdollisuudet vaikuttaa asioihin vaalien välissä ovat aika vähissä jolloin turhaudutaan ja ymmärrettävästi valitaan välinpitämätön linja mikä sitten näkynee myös äänestysprosenteissa.

    Tiedän ( olen tavallaan osittain kasvanut sellaisessa ) ja ymmärrän kyllä tuon Heikin mainitseman perikeskustalaisen kulttuurin johon ei mielenosoitukset ainakaan miehillä kuulu, mutta onhan sielläkin lupaavasti harrastettu viime vuosina niitä traktoriajeluita 🙂

  9. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Ystävällisesti Irmalle!
    Kyse on poliittisesta vallasta ohjata yhteisiä varoja tärkeiksi katsottuihin kohteisiin. Siinä ei riekkuminen ja plakaatien kantaminen torilla auta, jos valtaapitävät eivät koe vanhustyötä tärkeäksi.
    Sitten tuohon omaan mielenosoitusantipatiaani: Olin MTK:n masinoimassa Helsingin mielenosoituksessa (en muista vuotta), ja mellakka-aidoilla, poliisien huutaessa radioihinsa väkivallan käyttölupaa, päätin, etten paini poliisien kanssa enkä nouse laillista esivaltaa vastaan.
    Asiat pitää sopia ja jos ei voida sopia, sitten äänestetään.
    Yhteistyö on voimaa t. Hessu K.

  10. avatar Irma Taavela sanoo:

    Ystävällisesti takaisin Heikille!

    Meillä taitaa tässä asiassa olla hienoinen mielipide-ero, enkä tiedä miten suhtautumiseni muuttuisi jos kuvailemaasi mielenosoitukseen ( milteinpä mellakkaan ?) ottaisin osaa. Minä kun olen ollut mukana vain parissa sellaisessa missä kaikkien kaytös on säilynyt asianmukaisena.

    Mielenosoituksella ajattelen olevan kaksikin tehtävää joista toinen on se ”riekkuminen” jolla uskon jokaisen järkevän päätöksiä tekevän esim. Hämeenlinnassa harkitsevan asiaa uudelleen sen jälkeen kun muutama satakin senioria ilmaantuisi asioitaan plakaatein esittämään. Toinen puoli liittyy asian valmisteluun, ihmisten koolle kutsumiseen, kyseessä olevan asian tietoisuuden lisäämiseen ym. joilla uskon olevan ihmisten yhteisiin asioihin passivoitumista ehkäisevä vaikutus. Päätöksenteko tulee jollain tavalla ihmistä lähemmäksi ja siten ajaa sisään demokratiaan joka parhaiten toimii silloin kun riittävän moni ottaa päätöksentekoon osaa edes sitten äänestämällä.

    Yhteistyö on tosiaan voimaa samoin kuin joukoissa on voimaa
    Irma T.

  11. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys teill!
    Jotkut tulevaisuudentutkijat ovat väittäneet,
    että entistä suurempi vaikutus tulee olemaan näillä kansalaismielipiteillä, nettiadresseilla..
    Eikös se Neukkulakin sortunut jonkinmoisen mielenosoitus-hässäkän ansiosta.
    Suomalaiset ovat vähä jähmeitä ja jälkijunassa mielenilmauksineen,
    ko ovat tottuneet jupisemaan nurkan takana ja palaverien jälkeen.
    Eikä meillä ruiskita yhtä intensiivisesti milkkiäkään pelloille mielenosoituksissa, saati kärrätä sitä ihtiään estradeille, kuten eteläisemmät EU-toverimme tekevät.
    Meille kun on juntattu päähän ettei ruualla saa leikkiä.
    Olen satavarma,
    että kansan mielentilaliikkeitä seurataan Arkadiassa hyvinkin tarkkaan äänestäjien menettämisen pelossa.
    Miksi muuten näitä päivittäin satavia gallupkyselyjä tehtäisiin..
    No,
    Vanhasen kannatusluvut,
    jotka menevät alas kuin lehmän häntä,
    vieden mukanaan puolueenkin antisuohon, on poikkeus soosissa.
    Pyhää!
    T. Riitta

  12. avatar Virpi Kukkonen sanoo:

    Heippa!
    En päässyt tilaisuuteen, vaikka itse sitä kovin rummutin ja toimittajankin hätyytin paikalle, jonkinlainen sika on pitänyt minua pinteessään…

    Mutta asiaan. Komentoisin tuota rekrytointiongelmaa, josta Teija raportoi. Sijaisuuksiin nykyisellään ei saa palkata kuin hätätilassa väkeä. Mikä se hätätila sitten missäkin firmassa on, on toinen juttu. Vakituinen henkilökunta on pahassa saumassa, venytään ja tehdään toinenkin vuoro perään, miettiessä, voiko ja saako sitä ketään töihin. Kukaan sijaisista ei istu puhelimen vieressä päiväkausia odottelemassa, josko joku soittaa. Sitä on omaa elämää tai vaikkapa toinen työ jo olemassa. Hyvin lyhyt sijaisuus vaikuttaa päivärahoihin, sekin on totuus.

    Nämä eläkkeellä olevat hoitajat ovat vielä ketterää porukkaa työhön lähtijöiksi. Siinä on vapaus päättää milloin ja kuinka paljon sitä työtä tekee. Kotona ei itke korvasairaat lapset ja välillä voi käydä etelässä lämmittelemässä. Kokemus ja osaaminen on hanskassa, sekä vuosien saatossa tullut ymmärrys erilaisiin myllerryksiin työpaikoilla.

    Entäpä, jos nykyisessä rekryssä olisi palkkalistoillaan muutama hoitaja, joita työllistettäisiin eri paikkoihin tarpeen mukaan? Hoitajalla olisi kuukausipalkkansa ja työnantajalla tieto siitä, että joku on saatavissa… mutta taitaa olla taas rahaongelma, miten se pooli jaetaan…

  13. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Tervehdys

    Ja hyvää pyhäpäivän iltaa! On ollut ihanan rauhallinen viikonvaihde. Minä tykkään näistä kaksoispyhistä, kun saa nauttia ikään kuin peräkkäin kahdesta sunnuntaista.

    Kävin tänään iltapäivällä katsomassa erästä ystävääni terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hänellä on nopeasti edennyt dementia ja nyt oli erään akuutin vaiheen seurauksena joutunut terveyskeskukseen. Saa nähdä, milloin hän pääsee kotiin ja miten kauan hän tulee enää selviämään yksin. Oli mukava kuulla, miten tämä ystäväni kehui terveyskeskuksen hyvää hoitoa, ystävällistä henkilökuntaa, maittavaa ruokaa ja hienoja tiloja. Tyytyväisellä ihmisellä näköjään kaikki on aina hyvin…

    Tosiasia on kuitenkin, että vanhusten laitoshuollossa ja kotipalvelussa riittää parannettavaa. Resursseja ja henkilökuntaa tarvittaisiin paljon enemmän.

    Ikäihmisten lautakunnan jäsen Marianne Koivisto innostui kovasti mielenosoituksen järjestämisestä vanhusten puolesta. Saa nähdä, lähteekö Marianne tosissaan ajamaan asiaa. Joku tarvitaan aina primus motoriksi tapahtuman järjestämiseen. Mahdollinen mielenosoitus kannattaisi joka tapauksessa järjestää vanhusyhdistysten ja vanhusaktiivien yhteistyönä puoluetaustasta riippumatta. Jos joku innostuu asiasta, niin kannattaa ottaa Marianneen yhteyttä.

    Ongelma on vain se, ettei mikään mielenosoituskaan tuo kaupungin pussiin yhtään lisää rahaa. Seuraavassa valtuustossa päätetään ensi vuoden talousarviosta. Vaihtoehdot tulevat olemaan vähissä. Johonkin lisääminen on aina jostain pois. Mistä voi vähentää lasten-, vanhusten- tai terveydenhuollossa…? Ei oikein mistään. Nämä sektorit kuitenkin kattavat lähes 90 % kaupungin ensi vuoden käyttötaloudesta.

  14. avatar muistelen sanoo:

    että eikös Hannu todennut, ettei esim. Mäntykodon sulkeminen (ja vanhusten ajaminen sieltä mieron tielle) tuo vähäkään säästöä. Oliko se vallan päinvastoin? Miksi siis suljettaisiin?

  15. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hyvää sunnuntain iltaa

    Kommentti tuohon Teijan mainitsemaan ensi vuoden budjettiin ja siihen niin perhetyneenä kuin HäSa:n kautta on mahdollista, voin vain todeta käyttötalousmenojen olevan yksi osa ja totuus kaupunkiin liittyvästä rahaliikenteestä.

    Kaupungin kirstun sielunelämään tutustuminen vaatisi siitä riittävien tietojen saamisen. Ne joilla on mahdollisuus tietoja saada, vinkkaan tarkastelemaan asioita vähän laajemmin, jos ei vielä niin ole tehnyt.

    Rahaa ei nyt varmasti ole kuin liian vähän, mutta juurikin pitkän tähtäimen rakenteelliset uudistukset saattaa olla järkevämpää aloittaa vähemmällä kiireellä ja ehkä aivan toisaalta kuin nyt hätäillään.

    T. Irma

  16. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei Irma!

    Minulla on käytössäni kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesitys ja siitä laskin lasten- ja nuorten lautakunnan, ikäihmisen lautakunnan sekä terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan kulujen olevan noin 88 % koko toimintakatteesta (297 milj.). Loput 12 % jakautuu elämänlaatulautakunnan, yhdyskuntalautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan ja konsernipalveluiden kesken. Investointien osuus on noin 6 % menoista.

    Myönnän sen, että kaupungin koko rahaliikenteeseen perehtyminen vie varmaan tämän valtuustokauden. Konserniyhtiöiden talous on asia erikseen ja siihenkin täytyy tutustua ajan kanssa. Tosiasia on kuitenkin se, että rahaa on rutkasti vähemmän kuin tärkeitä menoja ja se on aika huono yhtälö.

    Hannun laskelmia en ole vielä nähnyt missään. Jos Hannulla on tutkittua ja laskettua tietoa siitä, että Mäntykodon ja muiden vanhainkotien lakkautus tulee kaupungille ajan myötä jatkamista kalliimmaksi, niin nyt kannattaisi kiiruusti lyödä faktaa pöytään ja lähettää laskelmat kaikille valtuutetuille ennen seuraavaa valtuuston kokousta! Muuten puheilla ei ole paljoa painoarvoa.

    Toinen puoli asiasta on tietysti se, että kaikkea inhimillisyyttä ei voi laskea rahassa. Ja sitä on tietysti vaikea perustella niille päättäjille, jotka laskevat kaiken ensisijaisesti rahassa…

    Hyvää viikon alkua!

    t. Teija

  17. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moikku teille!
    Minua on alkanut vähän vaivaamaan tämän Mäntykodon
    tai esim. Koivurinteen kohtalo,
    josta myös kuulin alustavia huhuja,
    ovatko ne todella koko Hämeenlinnan budjettia uhkaava talouden kaatoprosessi.
    Teija, hiukan täsä mietin,
    ymmärränkö nyt oikein Sinun kommenttiasi..
    toivottavasti olen väärässä..
    Inhimillisyyttä ei voi laskea rahassa vanhusten kohtelussa,
    se ei ole toinen puoli asiasta,
    vaan ihan koko jutun ydin,
    kyseessä on puoli, joka ei voi pitää puoliaan.
    T. Riitta

  18. avatar vanhus sanoo:

    Anteeksi, Riitta, mutta en malta olla hämmentämättä tätäkin rokkaa.

    Tätyyhän paikkoja sulkea, että saadaan häädettyä vanhuksia niihin yksityisiin laitoksiin, joille on luvattu järjestää asukkaita. Ei kai ne pelkkiin toivotalkoihin tänne ole tulleet.

  19. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei Riitta ja muut!

    Olen ilman muuta sitä mieltä, ettei inhimillisyyttä voi laskea rahassa. Vaikka joku päätös ei olisi taloudellisesti kannattava, se voi silti inhimillisesti olla viisain ja oikein ratkaisu. Inhimilliset päätökset tosin osoittautuvat usein myöhemmin myös taloudellisesti kannattaviksi, koska henkinen hyvinvointi vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen.

    Kyse on nyt vain siitä, että pelkät inhimilliset perustelut eivät vakuuta riittävästi kaupunkimme isoja puolueita, joilla on suurin valta päättää rahasta. Mäntykodon ja Vuorentaan lakkautus on jo lautakunnassa päätetty ja sitä päätöstä ei varmastikaan valtuustossa pureta, ellei ole riittävästi faktaa osoittaa, että laskelmat ovat vääriä.

    Vaikka täällä blogien kirjoittajien joukossa meitä on monta, joille vanhusten hyvä hoito on sydämen asia, niin isolle osalle kaupungin päättäjiä talouskriisistä selviäminen on vielä enemmän sydämen asia. Koska palvelutaloasuminen tulee kaupungille vanhainkoteja edullisemmaksi, niin pitkäaikaishoivan painopiste näyttää valitettavasti olevan siirtymässä yksityisiin palvelutaloihin. Tämä on myös Hämeenlinnan sdp:n uusi linja, vaikka vasemmistopuolueet ovat perinteisesti pitäneet kiinni yhteiskunnan omasta palvelutuotannosta.

    Kirjoitit Riitta kerran, että olet äänestänyt Iisakkia, ”joka tuntuu pitävän vanhojen puolia”. Iisakkikin on kuitenkin sitä mieltä, että vanhainkoteja voidaan sulkea ja yksityisiä palvelutaloja käyttää ”paisuntasäiliöinä” tasaamaan hoivapaikkojen tarvetta. Nyt olisi ehkä aika antaa palautetta omalle edustajalle ja kertoa elämänmakuisia ja viisaita ajatuksiasi vanhustenhuollosta…

    Yksityisiä palvelutaloja ja hoivakoteja varmasti tarvitaan täydentämään kaupungin omia vanhuspalveluita, mutta ne eivät saa korvata perinteisiä vanhainkoteja. Yksityisen yrityksen tarkoitus on aina tuottaa voittoa omistajilleen – minimoimalla kustannukset ja maksimoimalla (vanhusten maksamat) hoitomaksut. Todennäköistä on, että myös kaupungilta perittävät osuudet lähtevät nousukiitoon, jos vanhustenhuolto jää yksityisen palveluntuotannon armoille.

    t. Teija

  20. avatar Sari R sanoo:

    Hei vaan, kun on tiukkaa ja täytyy oikeasti tehdä valintoja, on syytä erottaa faktat ja fiktiot. Teija on ansiokkaasti kirjoittanut ja pohtinut myös vanhustenhuoltoa. Kuitenkin on mielestäni kohtuullisen arveluttavaa todeta että suurempia puolueita ei inhimillisyys kiinnosta. Kun kuitenkin sitä rahaa, resursseja ja talouden tasapainoa tarvitaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi, on edesvastuutonta olla kantamatta huolta rahojen riittävyydestä ja taloudellisesti kestävästä kehityksestä.
    Valtakunnallisesti palvelurakenteen uudistaminen on elinehto kuntien elinvoimaisuudelle. Kyse ei ole erityisesti Hämeenlinnan tilanteesta, vaan samassa veneessä ollaan.
    Vakavasti kaikkien hämeenlinnalaisten palveluista ja eteenkin tulevaisuudesta huolta kantaen,
    Sari

  21. avatar kestää ja kestää sanoo:

    Sari R. kannattaa taloudellisesti kestävää kehitystä.

    Teija A. kannattaa inhimillisesti kestävää kehitystä.

    Minulle ihmisenä valinta on helppo.

  22. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei Teija, ja nyt jo Sari ja muut kumppanit!
    Unohdetaan fiktiot ja aloitetaan: Kysyn teiltä Teija ja Sari, miten paljon halvemmaksi tulee vanhustenhuollossa uusi rekennemuutosjärjestelmä, 1, – ensi vuonna ? 2, kolmen vuoden päästä? ja 3,- esmes 5 vuoden kuluttua?
    Perustuvatko laskelmanne/saamanne laskelmat nykyisiin rava-luokituksiin (indeksiin) vai onko niitä nostettu vai laskettu? Kuinka paljon, jos on? Miten paljon kalliimmaksi laitoshoitoa vaativa Mäntykodossa oleva vanhus nyt tulee, kuin silloin kun se on sijoitettu uuteen laitoshoitolaitokseen? Tai paljonko halvemmaksi uudessa? Kuinka monta kotihoitoa (käyntiä asiakkaan luona) päivässä kannattaa antaa 15 km päässä kotipalvelukeskuksesta asuvalle vanhukselle , että se tulee halvemmaksi kaupungille , kuin jokin muu hoito? Entä viiden kilometrin päässä asuvalle? (ei tarvi laskea ilmastonmuutoksen hiilidioksiidipäästöjä, vielä)
    Miten käy vanhukselle tehostetun kotihoidon jälkeen? Miten häntä sen jälkeen palvellaan, ja missä? Miten kauan keskimäärin ,-olette laskeneet tai saaneet asiasta laskelman- kotihoidolla voidaan ns palvelutaloasumista tai laitoshoitoa siirtää? Mitä sen jälkeen tapahtuu ja siis monenko vuoden kuluttua? Mikä on nyt keskimääräinen eläke H:linnassa asuvalla? Paljonko se on per/vrk?
    Kannattaako esim tänäpäivänä pitää mieluummin Mäntykodon laitospaikka täytettynä, kuin pitää asukasta ”sairaalan sakkopaikalla”?
    Tiedän, että teillä on vastaukset näihin,tai olette ne saaneet ao virkamieheltä, koska olette päättämässä näiden rakennemuutosten ja uusien mallien puolesta. Nyt toivon teidän vastaavan näihin, niin minä laitan sitten omani perään. Verrataan niitä sitten!
    T. Hannu

  23. avatar Sari R sanoo:

    Iltaa vielä,
    hmimillisyyteen kuuluu mielestäni se että ihmisellä on mahdollisuus pysyä kotonaan niin pitkään kuin haluaa. Tähän tähdätään painopisteen siirrolla kotipalveluihin, pois laitospalveluista. Talous on väline eikä päämäärä, ja siksi resurssien kohdentamisella on merkitystä.
    Ja Hannu, jos 103 asukasta hoidetaan vanhainkodin sijasta tehostetun palveluasumisen dementiakodissa, kustannussäästö kaupungille on 1 090 255 €/v. Lisäksi jää pois vanhainkotien investointikustannus n. 4 milj /euroa /vanhainkoti/40 v. Nämä luvut olivat lautakunnassa esillä. Eli merkittävä muutos.
    Olennaista kuitenkin minulle on se aito mahdollisuus saada niihin avopalveluihin lisää resursseja.
    Ja vielä, palauttaisin mieleen että mitkä olivat ne syyt lähteä valtakunnallisesti kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Vanha malli ei enää toiminut, ihmiset eivät saaneet sitä mitä tarvitsevat. Ja sitä tässä korjataan, yhteistyöllä. Jotta niistä jotka apua tarvitsevat, voidaan pitää huolta.
    Jatkoa odotellen,
    Sari

  24. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei Sari!
    Kiitos hyvästä alusta. Alan vastaukseni esimerkinomaisesti: Jos 103 :sta vanhuksesta tulisi mainitsemasi säästö. n 30 e /vrk, eikö siis kannattaisi mainitsemallasi tavalla hoitaa 500 vastaavaa vanhusta ja saada viisinkertainen säästö? Miksiköhän ei?
    Jatkan: Keskimääräinen eläke (nyt ”keskimääräistä” voidaan kerrankin käyttää) on Hämeenlinnassa n 1200 euroa kuussa. Siitä kun lasketaan jokaiselle ihmiselle jäävä oma osuus, mikä ei liene monia kymppejä, niin loppu eläke voidaan ottaa hoidon korvauksena. Jos eläke olisi täydet 1200 e/kk, niin siitä jäisi 40 e/vrk ja kaiken muun maksaa Kela ja kaupunki. Eli yhteiskunta. Olipa hoitopaikka mikä tahansa. Yhdestäkään omasta lakkautettavasta hoitolaitoksesta ei ole saatavissa todellisia kustannuksia /asukas/vrk tai / yhtään mitään. Päättäjät ja virkamiehet ovat valmiita tekemään päätöksiä sen kyseisen ´fiktion´ perusteella? Huono homma, kun controllereita pitäis olla , että päät yhteen kolisee, entiseen verrattuna. Uusissa palveluyksiköissä on sanottu olevan sama mitotus kuin vanhoissa vastaavissa laitoksissa. Henkilöstöpuolelta ei siis kustannussäästöjä tule /asukas. Päinvastoin, Hämeenlinnalla on velvoite pitää viisi, nyt enää neljä vuotta henkilökunta duunissa. Vaikka yksityiselle puolelle hakijoita olisikin, on ”hallinnon yläpää” työllistettävä.Ja paljonko / vanhus/vrk/ nousee vai kasvaa?
    Ja tuo laskelma siitä. että yksityinen tekisi homman jotenkin ilman ”rakentamiskustannuksia” ei menisi läpi poikani kolmivuotiaalle tyttärellenikään! Älkää nyt isot ihmiset! Yksityisistä hoivapaikkalaskelmista olen saanut eri tilanteissa Lindbergiltä ainakin kolmet eri versiot. Ja koskien ns perussettiä. Tehostamisesta maksetaan erikseen. Ja kokemuksesta pari sanaa. Hauholla olimme Hämeenlinnaa edellä toimissamme n 5-6 vuotta. Teimme sen dementiaosaston, joka ei siis ole enää ns laitospaikka, ja jonka ns laitospaikkana aiotte lakkauttaa. Sinne sopii ns omatoimisesti kävelevät asukkaat. Kotihoito tehostettiin maksimiinsa, kuitenkin niin, että laskimme, montako kilometriä/tuntia kannattaa kotipalveluhenkilön ajaa, jotta se kannattaa kunnalle/ asiakkaalle/ on turvallista asiakkaalle. Suunnittelimme jopa Anna-Kaisa Rantalan kanssa ns vanhuskummeja, jos ei omaisia ”saataisi huolehtimaan” vanhuksistaan enempi. Tämä jäi kuntaliitoksen jalkoihin ja kesken. Ostimme Hauholle rakennetusta yksityisestä palveluyksiköstäkin palveluita – aluksi. Ne olivat tietyissä tapauksissa kilpailukykyisiä muun hoidon kanssa. Vaan miten kävi parin vuoden kuluttua ? Saat eri palvelulaitosten ”listahinnat” Lindbergiltä . Huom, kaupungin edustajanakaan, et taida saada kaupungin omien laitosten kustannusrakennetta!!! Olisiko siellä tehostamisen varaa, mistä tiedät ettei? Aivan hullunkurista! Kotihoidon tehostamisella voidaan saavuttaa jopa (ainosataan?) kahden vuoden siirtymä muuhun hoitoon. Siksi ei omaa rakennetta kannata ajaa alas, kun sitä yhä tarvitaan. Käyn pehkuihin kohta, mutta jatkan huomenna OIKEIN mielelläni. Ensiksi kuitenkin ihan simppeli säästökeino kuluvalle vuodelle. Jokainen ”potilas” kotiutetaan sairaalasta heti ilman sakkopäiviä. Eiks ole yhtä helppoa kuin tuo mainitsemasi 103 vanhuksen säästö.!? Vaan miksi sitä ei tehty?

  25. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei vaan hei kaikille

    Täällä HäSa:n monissa blogeissa asiaa käsittelleitä tai kommentoineita ei voi ketään vähissäkään määrin syyttää siitä, että he edustaisivat edesvastuuttomuutta tai eivät ajattelisi asioita kestävällä pohjalla niin inhimillisesti kuin taloudellisten seikkojen valossa.

    Kyseenalaista on sen sijaan naamioida ikäihmisten lautakunnalle säästötavoitteet, ehdottaa sitten keinoksi tiettyjen omien yksiköiden lopettamista. Tarkemmat tiedot tehtävistä muutoksista tai taloudellisen tarkkaa numerokieltä puhuvista laskelmista ei ole kukaan kyennyt kaupunkilaisten saataville tuomaan. Epämääräisiä numeroita sieltä täältä heitellään ilman niiden perusteita, diipadaapa- lausevakioilla korkeintaan perusteltuina.
    Yksityiset yritykset tiettävästi rakentavat ja ylläpitävät rakennuksiaan hyväntekeväisyydestä eikä näitä kuluja ole tapana sisällyttää esim. hoitopaikoista perittäviin maksuihin.

    Toisaalla myönnetään rakennuslupia yksityisille toimijoille ja vakuutellaan ettei näiden yhtiöiden kanssa ole mitään hankintasopimuksia olemassa. Nyt nämä toimijat ovat sitten jo kyllä jotenkin takaoven kautta hivuttautuneet osaksi uudistuvaa palvelurakennetta. Aivan kuin omia yksiköitä ja niiden käyttötarkoitusta ei pystyttäisi helposti modifioimaan. Näinhän siinä onnistui todistetusti ja hienosti eräs Hämeenlinnalainen päiväkotiyrittäjäkin.

    Meneillään oleviin laman varjolla tehtäviin muutoksiin ei voi olla perusteena toimimattomuus, kehittymisen ja kehittämisen paikka asioista vastaaville kylläkin. Miten toimitaan yrityksessä jossa huomataan ydinliiketoiminnassa olevan kehittymistarpeita? Niin – ei niitä ole tapana ulkoistaa vaan hoitaa homma toimivaksi.

    T. Irma

  26. avatar tyhmä kysyy taas sanoo:

    Sari R.:lle

    Kirjoitit näin:

    ”hmimillisyyteen kuuluu mielestäni se että ihmisellä on mahdollisuus pysyä kotonaan niin pitkään kuin haluaa. Tähän tähdätään painopisteen siirrolla kotipalveluihin, pois laitospalveluista.”

    ”Haluaa” ja ”pystyy” on kaksi eri asiaa. Varmaan tiedät, että esim. aivoinfarkti on vanhuksilla aika tavallinen sairaus. Nykyisellä nopeasti alkavalla hoidolla siitä pystytään kuntouttamaan jo melko hyvin.

    Laajoissa infarkteissa vanha ihminen kuitenkin saa monasti toispuolisen halvauksen, jolloin hän tarvitsee jonkun toisen apua pitkin päivää: pukemisessa, pyörätuoliin nostossa, vessassa käynneissä, ruoan laitossa, ym.
    Illalla hänet täytyy taas riisua, auttaa sänkyyn, jne.

    Onko laskettu, kuinka monta kertaa päivässä tällaisen potilaan luona käydään ja mitä se maksaa. Jos vähänkään inhimillisiä halutaan olla, niin täytyy käydä vähintään 5-6 kertaa päivässä, olettaen, että hän elää yksin, eikä
    kukaan ystävä, naapuri tai sukulainen voi käydä päivittäin häntä auttamassa.

    Ihan varmasti noissakin vanhuksissa on sellaisia, jotka pelkäävät laitoshoitoa niin, että haluavat kuollakin kotona, mutta jos he saavat esim. keuhkokuumeen tai muun lisäsairauden, niin luulenpa, että harvan lääkärin etiikka silloin sanoo, että antaa kuolla sinne vaan.

    Sitten on niitäkin vanhuksia, jotka voimien huvetessa eivät enää missään tapauksessa halua olla yksin kotona. Eikö heidän kohdallaan olisi inhimillistä ottaa heidät vanhainkotiin?

    Sanot, Sari R., että vanhan mallin mukaan ”ihmiset eivät saaneet sitä mitä tarvitsevat”.

    Kysyn kuin Katekismuksessa: Mitä se on? Millainen tuo ympäripyöreä ”ihmisten tarve” on ollut? Tarkentaisitko hieman, kiitos.

    Kun esittelit euroja, jotka säästetään tekemällä niin tai näin ja nyt toisin päin, niin mieleeni tuli heti se ”viisi leipää ja kaksi kalaa”- ihmetyö.

    Mutta sitä puoltahan Hannu tuossa jo kiitettävästi selvittikin. Eli pelkällä pyhällä hengellä ei Hämeenlinnan vanhuksia tulevaisuudessakaan pystytä hoitamaan, valitettavasti.

  27. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Tervehdys Sari, Hannu ja Irma!

    Tervetuloa Sari mukaan keskusteluun! Olenkin jo odottanut, että myös kaupunginhallituksen jäseniä osallistuisi tähän vanhuskeskusteluun.

    En tarkoittanut, että isoja puolueita ei kiinnostaisi inhimillisyys. Aivan varmasti inhimillisyyttä löytyy kaikista puolueista. Tarkoitin, että pelkät inhimillisyyteen vetoavat perustelut eivät riitä kokoomukselle ja demareille. Täytyy olla myös laskelmia siitä, ettei vanhainkoteja lopettamalla välttämättä synny oletettuja säästöjä. Niitä laskelmia peräsin Hannulta. Blogissaan 31.10. Hannu sanoo: ”Hämeenlinnassa on mahdollisuus nyt jopa säästää luopumalla vanhainkotien lakkauttamisesta”. Ajattelin, että tämän lauseen pohjalla täytyy olla faktatietoa.

    Sarin mukaan siis kaupunki säästää reilut miljoona euroa vuodessa, jos 103 vanhusta hoidetaan vanhainkodin sijaan palvelutalossa. Se tekee 882 € yhtä vanhusta kohti kuukaudessa. Kuinkahan suuri osuus tästä summasta maksatetaan vanhuksilla itsellään? Kuukausimaksut palvelutaloissa ovat melkoisen korkeita, kun kaikista palveluista laskutetaan erikseen. Täytyyhän investointikulut saada jollain tavalla takaisin…

    On tosiasia, että vaikka kaupunki ei vielä ole tehnyt sopimuksia uusien rakenteilla olevien yksityisten hoivakotien kanssa, niin kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ne mainitaan kuitenkin jo osana tulevien vuosien palveluntarjontaa. Iisakki on HäSan keskustelussa maininnut, että vähävaraisia vanhuksia varten kaupunki voi ostaa paikkoja yksityisistä hoivakodeista. Paljonko on tällaisen ”ostetun paikan” hinta? Onko se kaupungille halvempi kuin kunnallinen vanhainkotipaikka? Tuskin ainakaan tulevaisuudessa, jos omat vanhainkotipaikat on ajettu alas ja yksityisillä yrityksillä myyjän markkinat.

    Minä olen sitä mieltä, että hyväkuntoiset ja toimivat vanhainkodit kannattaa käyttää elinkaarensa päähän asti, sillä vanhuksia tulee lisää kiihtyvällä vauhdilla. Niiden rinnalla täytyy koko ajan kehittää kotihoitoa, perhehoitoa ja omaishoitoa, jotka tulevat kaupungille paljon laitoshoitoa edullisemmaksi. Yksityisiä palvelutalojakin tarvitaan täydentämään palveluntarjontaa.

    Suurin osa vanhuksista haluaa varmasti asua kotona mahdollisimman pitkään. Vanhainkotiin tai hoivakotiin tulee entistä huonokuntoisempia vanhuksia ja keskimääräinen laitoksessa oloaika on vain kolme vuotta. Tärkeintä on, että niin kotona kuin viimeisinä vuosina laitoksessa vanhus saa riittävän hoidon ja huolenpidon. Palveluiden laadun valvominen onkin sitten jo asia erikseen…

    Jatketaan huomenna!

    t. Teija

  28. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Ja iltaa vielä ”tyhmällekin”, joka esitti ihan viisaita ja tärkeitä kysymyksiä. Tehostetun kotihoidon kustannukset eivät voi olla kaukana laitoshoidosta, varsinkaan jos vanhus asuu syrjäisellä seudulla. Joillekin yksin kotiin jääminen vaikkapa puolison kuoleman jälkeen voi olla tuskaa. Vanhukset ovat yksilöitä ja jokaisen omia toiveita pitäisi kuunnella.

  29. avatar Sari R sanoo:

    Ja hyvää huomenta!

    Siis, tarkoitushan ei ole lakkauttaa laitoshoitoa, vaan siirtää painopistettä. Eli että olisi erilaiseen palvelutarpeeseen erilaisia hoitomuotoja. Ei varmasti kukaan ajattele että ”tyhmän” kuvaama aivoinfarktipotilas olisi se ensisijainen kotihoidettava. Kuntouttavan työotteen saaminen myös omiin palveluihimme on yksi tavoite rakenneuudistuksella. Tämä lienee ensiarvoisen tärkeää vaikkapa aivoinfarktin sairastaneelle vanhukselle.
    Yksityisen palvelutuotannon tullessa mukaan kela osallistuu kustannuksiin reilulla 440 eurolla / kk. Ja tietty yksityiset palveluntuottajat maksavat investoinnit. Mielenkiintoista on vaan se että miksi näyttää siltä (vaikkapa päivähoidon esimerkit omasta kaupungistamme) että yksityinen puoli osaa rakentaa edullisemmin. Ei ole itseisarvoa ulkoistaa palveluita ja on paljon palveluita jotka on järkevä hoitaa kunnan omana työnä. Mutta on myös paljon asioita, joissa tuo Teija peräänkuuluttama valvonta ja koordinointi on kunnan keskeinen ja tärkein asia.
    Viime vuonna kuntien (siis uudistuneen Hämeenlinnan) yhteinen käyttömenojen nousu oli 10.6 %. Väitän että hyvinvointi ei todellakaan noussut samassa tahdissa, vaan valitukset lisääntyivät ja tyytymättömyys palveluihin kasvoi. Siksi rakenteita on uudistettava. Ja Teija, juuri näin, tilat kannattaa käyttää niin loppuun kuin on inhimillisesti mahdollista. Seudulle valmistuu tuliteriä, nykyaikaisia hoivaympäristöjä, joiden avulla pääsemme eroon vanhoista, epätarkoituksenmukaisista tiloista. Muutoksen avulla ikäihmisten lautakunta on kyennyt myös mm. osoittamaan vapaaehtoistyön koordinointiin työpanosta, joka on loistava juttu. Kaikkea ei vaan voi saada samaan aikaan, jos haluaa jotain on luovuttava jostain muusta.
    Mukavaa marraskuuta!
    Sari

  30. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Huomenta !
    Laittakaa nyt ihmeessä, Sari ja Teija, niitä laskelmia, mihin perustuu esim Mäntykodon lakkautus! Paljonko siellä maksaa nyt asukkaalle/ kaupungille ja paljonko muutoksen jälkeen? Ja muita laskelmia? Vai tettekö päättäjinä fiktion perusteella päätöksiä? Kuinka monta laitoshoitoon ravaindeksin mukaisesti ohjkattua asukasta voitte mielestänne ”kotiuttaa muuntyyppiseen laitokseen? Oletko Sari kuullut, aiotaanko luokitusta muuttaa tai tarkastella uudelleen ? Paraneeko ihmiset sillä? Muuten on yhtä fiksua väittää liturgianomaisesti esim: ”Hoidamme vanhuksemme puolet halvemmalla ja entistä laadukkaammin uusissa tiloissa, eikä kenelläkään ole nälkä eikä kylmä,jne ..!” Minulla on Mäntykodon parin vuoden takaiset kulut/asukas , ja odotan siis nykykaupungin laskentakaavaa. Mikä mahtaa olla vanhan yksikön vuokra verrattuna kantakaupungissa olevaan uuteen laitokseen? Ja mitä kuluja niissä on muutoin? Esim.
    Heitän tuossa maataloushommia taas muutaman tunnin , mutta palaan mielelläni tälle foorumille!
    T Hannu

  31. avatar Virpi Kukkonen sanoo:

    Tervehdys!
    Se on monasti hyvin surullista, että asioista tekee päätöksiä sellaiset henkilöt, joiden toimenkuvat ovat todella kaukana näistä puheena olevista paikoista…tai eivät tutustu näihin paikkoihin muuta kuin paperilla lukuja vertailemalla.

    Vanhukset itse tuskin odottavat hienoja ja komeita hoitolaitoksia? Palvelutaloihin joutuminen/pääseminen on monelle asukkaalle taloudellinen ahdinko. ”Joka ripaus maksaa”., kuten he itse sanovat. Toki maksaa. Ei palvelutalossa voi asua ottamatta vastaan palveluja.Toisinaan kyllä on aistittavissa rahastamisen maku…

    Ennen vanhaan, vanhustyöni alkumetreillä, sai parhaasta paikasta hoitopaikkoja vain varakas neiti-ihminen, nyt aivan todella vähävarainen vanhus? Maksumies on tiedossa, sehän se pääasia on.
    Sari R: olisin mielelläni ihan livenä kysynyt, miten hän määrittelee vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen dementiakodin ja mistä se säästö tulee, jos oikeaoppimisesti niissä toimitaan… (lunttaat kumminkin jostain vastauksesti tähän) minä väitän, että vanhainkoti olisi edullisempi… ja mikäs maksaja se KELA on? Siis me, loppupeleissä.

  32. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Moi Hannu!

    Mistä ihmeessä sinä olet saanut päähäsi, että minä olen lakkauttamassa Mäntykotoa tai muitakaan vanhainkoteja? Minähän olen puhunut koko ajan niiden säilyttämisen puolesta! Olen sitä mieltä, että Mäntykoto tai Vuorentaka eivät suinkaan vielä ole käyttöikänsä päässä. Ei niiden sulkemiselle ole riittäviä perusteita.

    En myöskään ymmärrä, miksi vanhaikodit eivät voisi sijaita ”hajallaan”, sillä asuvathan vanhuksetkin hajallaan ympäri uutta Hämeenlinnaa.

    Minulla ei ole laskelmia, mutta voin niitä yrittää hankkia. Kaikkien pitkäaikaisten vaikutusten laskeminen ja arvioiminen on kyllä maallikolle aika vaikea tehtävä. Minä toivoin, että sinulla Hannu olisi ollut jo valmiit laskelmat. Niitä olisimme voineet yhdessä käyttää taistellessamme vanhainkotien säilyttämisen puolesta!

    t. Teija

  33. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Ehtoota Kaikille!
    Mukavaa, että tulee erilaisia näkökantoja esille.
    Muutamia hajahuomioita Kalvolan viimeisen perusturvalautakunnan ajoilta:
    Kolmas kotihoitokäynti vanhuksen luona samana päivänä tekee kotihoidosta samanhintaisen laitoshoidon kanssa. Neljäs käynti tekee siitä kalliimman.
    Omaishoidon tuki on tehokkain puskuri estää vanhuksia joutumasta laitoshoitoon. Se on useita vuosia, joskus jopa kymmenen vuotta. Valitettavasti rahojen käydessä vähiin, tältä momentilta ”säästetään” ensimmäiseksi.
    Jos palveluasumisesta tulee pääasiallinen vanhainkodin muoto, asiakkaat oppivat putsaamaan omaisuutensa, ja jäljelle jää vain pieni eläke.
    Sitten tähän päivään: liittymissopimuksen irtisanomissuoja estää palkkakulujen alentamisen. Mäntykodon työtekijät saavat kaupungilta palkkaa nyt ja vuoden päästä.
    Vanhusten määrä ja keski-ikä nousee, joten jonkinlainen strategia on luotava. Jos laitospaikkoja vähennetään, ne on helposti kyettävä ottamaan uudelleen käyttöön.
    Kolmannen sektorin osuus vanhustyössä on saatava kasvamaan, mutta miten?
    Voimia kaikille t. Hessu K.

  34. avatar Sari R sanoo:

    Iltaa vielä!

    Pari tarkennusta: Teija, vaikka sinusta Vuorentaka ei ole käyttöikänsä päässä, toimintaa valvovan lääninhallituksen mielestä on. Ja Hessu, tarkoitus on nimenomaan siirtää työntekijät laitoshoidosta kotihoitoon ja samaten, erikoistuvaan hoivaan osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Ja kaikille, lautakunta on nimenomaan pohtinut ratkaisuja pitkällä aikajänteellä, tehden strategisia valintoja ja suunnitelmia.
    Jatkossakin meillä on hoivapaikkoja eripuolilla kaupunkia, ja niin pitää ollakin.
    Ja laskelmista: voiko joku osoittaa lautakunnan käyttämät laskelmat virheelliseksi? Muuten on aika kova juttu väittää että niissä on jotain outoa. Virkamiehet valmistelevat asiat evästysten pohjalta virkavastuulla.
    Ja me vastuulliset luottamusmiehet perehdymme kaikkeen saatavilla olevaan tietoon, käymme tutustumassa paikkoihin, haastattelemme ihmisiä ja teemme päätökset parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella. Eikö niin?

  35. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Kiitos Sari faktatiedoista. Jos lääninhallitus on arvioinut Vuorentaan olevan käyttöikänsä päässä, niin ei minulla ole siihen vastaan sanottavaa. Omat arvioni perustuivat vain henkilökohtaisiin havaintoihin vieraillessani Vuorentaassa ja muissa ”vanhoissa” vanhainkodeissa. Havaintojeni mukaan tilat ovat ehkä olleet hiukan epäkäytännöllisiä ja sokkeloisia, mutta viihtyisiä ja asiallisia. Mutta jos näin on, niin ok. Mäntykodon kunnosta Hannu osaa kertoa tarkemmin.

    Olen iloinen, että kaupunginhallitus harkitsee vielä omaishoidontukea. Omaishoito on välttämätöntä, jotta pitempään kotona asumisen tavoite toteutuisi. Niin kuin Hessu kirjoituksessaan totesi, kotipalvelutyöntekijän vieraileminen vanhuksen kotona monta kertaa päivässä ei ole kaupungille sen edullisempaa kuin laitoshoitokaan. Satsaaminen omaishoidontukeen sekä omaishoitajien muuhun jaksamiseen on varmasti kannattava sijoitus. Jokainen omaishoitajan työpäivä tuo kaupungille säästöä – ja vanhukselle elämänlaatua.

    Minä en ole väittänyt virkamiesten laskelmia virheellisiksi. Joskus ne saattavat kuitenkin olla puutteellisia. Esimerkiksi kyläkoulujen lopettamisten kokonaiskustannuksista kysyttäessä Antti Karrimaa myönsi, ettei kaikkia laajoja kerrannaisvaikutuksia ole laskettu. Mutta se on jo toinen juttu.

    Hyvää illanjatkoa / yötä itse kullekin!

    t. Teija

  36. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei kaikille !

    Olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä nämä laskelmat. Positiivisesti yllättäen löytämäni kaupungin budjetin sivun 66 puuttuvat tiedot myös kiinnostaisivat 😉

    Irma T.

  37. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei Irma ja muut!

    On tosiaan merkillistä, että v. 2010 tilausbudjetista puuttuvat kokomaan ikäihmisten palveluiden tunnusluvut. Ovetko ne ”unohtuneet”, vai eikö niitä ole osattu laskea? Ei uusia vanhuksia taivaasta tipu, joten luulisi että asiakkaiden määrät ja palveluiden käyttökerrat olisivat helposti arvioitavissa. Toivottavasti tyhjä sivu täydentyy pikapuolin.

    Palaan vielä tuohon Vuorentaan vanhainkodin käyttöikään. Sari kertoi, että toimintaa valvovan lääninhallituksen mielestä Vuorentaka on käyttöikänsä päässä. Selvitin Etelä-Suomen lääninhallituksen sivuilta sen valvontavastuita.

    ”Lääninhallituksen tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa, että asiakas saa perustuslain hengessä hyvää hoitoa ja hänen oikeutensa toteutuvat palveluissa. Lääninhallituksen tarkastustyössä on keskeistä selvittää, että palvelutoiminta on lainmukaista asiakkaan hyvän hoidon näkökulmasta.”

    Lääninhallitus on siis kiinnostunut lähinnä siitä, että hoitohenkilökunnan määrä on riittävä, terveydenhoito on järjestetty ammattitaitoisesti, lääkehuolto pelaa ja toiminta on kaikin puolin lainmukaista. Tilojen suhteen tarkistetaan, että toimitilat ovat turvalliset ja siistit, huonetilaa on riittävästi asukasta kohden, ketään ei ole sijoitettu väliaikaisestikaan käytäville jne.

    Kiinteistön kunnon arvioiminen ei varsinaisesti kuulu lääninhallituksen tehtäviin. Miten siis lääninhallitus voi antaa lausunnon, että rakennus on käyttöikänsä päässä…?

    Ihmetellen

    Teija

  38. avatar utelias sanoo:

    Olisitko Sari R. ystävällinen ja kertoisit meille, onko lääninhallitus antanut lausuntonsa siitä, että Vuorentaan vanhainkoti on ”käyttöikänsä päässä” suullisesti vai kirjallisesti.

    Jos suullisesti, niin kuka lääninhallituksen virkailija näin sanoi, kenelle ja milloin?

    Jos kirjallisesti, niin milloin tämä lausunto on annettu, kenelle ja missä voimme siihen tutustua.

    Kiitos vastauksestasi jo näin etukäteen.

  39. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Tuo hatustavetäjien joukko on tainnut taas kasvaa yhdellä, jos tuo Raution Sari tuommoisia kirjoittelee. Oli näköjään korkea aika tuoda uusia tuulia Hämeenlinnan päätöksentekoon liitoskunnista. Ei meillä sentään mitä tahansa…
    Olen ollut rankahommissa, eli risusavotassa – sitä bioenergiaa- , ja tänään ennen puoltapäivää sai metsään puhelun, jotta:” Menepäs Hannu nyt katsomaan , mitä hulluja se Sari kirjoittaa ja oikaise asia”. Tässä vasta olen, mutta on tuo Teija ja joku muukin haistanut ”vanhan Hämeenlinnan käryä” ja toimitellut asioita. Teijalle täydet kympit, kun malttaa noin kauniisti… Minä olisin aloittanut toisin. Parempi , kun muut ehtivät..
    Asia antaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden ajatusleikkiin asioiden käsittelyssä ”parhaimmillaan” . Täysin kuvitteellinen tilanne siis rekonstrukstoituna: ”Jos jossain olisi joku pikkukaupunki, jossa olisi kaksi valtapuoluetta , jossa vain muutama henkilö tanssittaisi ryhmäänsä ryhmäkurinensa. Siellä jatko voisi mennä näin: Se Lumperi on sanonut, että säästöjä tulee. Juu-u. Sammutetaan vaan valot, niin ei kukaan näe nälkää. Juu-u, sano se. Joku on nähny ne laskelmatkin. Juu-u. Ihan karmeita. On ne. Ja säästöjä tulee. juu-u. Ja ne laitoksetkin, ai hyvänen aika. Sortumispisteessä, juu-u. On ne. Ne on ajat sitten määrätty käyttökieltoonkin, mutta ei ne vaan ole uskonu. Ja niitä asukkaitakin pidetään siellä väkisin, kotona pärjäisivät. Juu-u.. Soraa rapisee katoistakin jo. Ja meillä on sitten ryhmäkuri, juu-u. On aina ollu. Että älkää kyselkö mitään, me kyllä tiedetään, juu-u. Eikä valtuutettu saa ainaskaan kysellä. Nää on niinku lautakunnan asioita, juu-u. Ne kyllä tietää, mitä me ollaan sanottu, juu-u. Kyllä se vaan on niin, että valtuutettu päättää vaan , mitä virkamies esittää, eikä kysele. Eihän siitä mitään tulis , jos joku kyselis. Ja jos joku kyselee rymäkurista, niin sitä ei ole, että sen tiedätte. Päätätte vaan niinku me on sanottu. Juu-u.”

    Vaan onneksi meillä ei mene näin kehnosti!
    T Hannu

  40. avatar Sari R sanoo:

    Terve Hannu- ja muut toki myös!
    Tehdäänkö niin, että pyydetään maanantaina Lindbergin Jukka ryhmien puheenjohtajien palaveriin ja kysytään yhtäaikaa, samassa tilassa vastaus tähän kysymykseen. Kuullaan se sitten yhtä aikaa ja kysytään niin monta kertaa että varmasti saadaan kaikki fakta. Muuten tämä on ilmanaikuista jauhamista jonka ei ole tarkoituskaan johtaa mihinkään. Sopiiko näin?
    Mukavaa illanjatkoa kaikille ja terveiset muuten Lammilta, jossa tapasin lukuisan joukon innokkaita, yhteiseen tekemiseen uskovia ihmisiä. Hieno juttu.

  41. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Hei vaan!
    Unohdin yhden kokemuksen (komm. 33) Kalvolan petulan ajoilta: Yksityinen hoivapalvelutuottaja antaa tilojen rakennusvaiheessa sellaisen avajaistarjouksen, että se on itse asiassa edullisempi kuin kunnallinen palvelu. Sitten vuoden päästä tulee kirje, jossa ilmoitetaan, että kustannusten nousun takia olemme pakotettuja tarkistamaan hintojamme ylöspäin. Tilat on asiakkaita täynnä, joten ltk kasvattaa -ostopalvelut momenttia.
    Elämä on kallista t. Hessu K.

  42. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys teille!
    Tuo Hessun esimerkki on juuri sitä kullan arvoista hiljaista tietoa, joka tulee kokemusten myötä.
    Kaikkia virheitä ei tarvitse itse tehdä,
    fiksu oppii muiden virheistä.
    On erittäin tärkeää, että politiikassa, bisneksessä ja elämässä yleensäkin kuunnellaan toisiamme ilman ikärasistisia asenteita.
    Jokos siellä Hämeenlinnan westendissä on ni paljon lunta Hessu, että pääsee palloja heittelemään..
    T. Riitta

  43. avatar Juhani Nikkanen sanoo:

    Morjes vaan !
    Jos Linberin Jukan juttuihin joku vielä uskoo , se on aivan sama kun kuuntelisi helppoheikkiä kuopion torilla. Ajatelkaa – hän esimerkiksi ilmoitti taannoin ,että eräällekin vanhainkodille ei muuta kuin dynamiitia vaan tarpeeksi alle ei enää tule kuluja. S , Rautio , tämäkö on sitä rakennemuutosta, jota sinä lehtienpalstoilla hoet päivästä toiseen? Yhtään laskelmaa paperilla ei ole pystynyt esittämään tuleeko kunnallallinen palvelu edukkaammaksi ,vai yksityinen voittoa tuottava yritys. Valtakunnallisia käppyröita hän pyörittä päivästä toiseen ja luulee ,että joku niihin vielä uskoo. Tällämenolla aivan varmasti vanhusten heitteillejätöt tulevat lisääntymään ja uhkasakot läänistä lisääntymään, kun tämänpäivän sakonuhkiinkin pitäisi vastata määräpäivään mennessä. Näinhyvin on asiat hyvässä Hämeenlinnassa, kun on leveet hartiat ja velkaa konserniyhtiöt lukuun laskettuna yli neljätuhatta euroa per lärvi. Pakkasta taitaa tulla……..

  44. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Riitta!
    Hämeenlinnan mittasuhteissa mehän olemme melkein nurkkanaapureita.
    Vaihdoin tänään nastarenkaat avolavan alle. On niin turvallinen olo kaasuttaa takavetoisella poikittain hiekkatiellä.
    Kerron joskus sinulle veljesi ja minun välisestä vauhdittomasta korkeushyppykilpailusta.
    Hassuttelee, nassuttelee t. Hessu K.

  45. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Terveiset raatihuoneelta, jossa oli tänä iltana luento- ja keskustelutilaisuus terveydenhuollosta. Järjestäjinä alueen lääkärit ja Hämeenlinnan kaupunki. Olihan mielenkiintoisia näkökulmia monista eri vinkkeleistä! Kyllä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhteistyössä olisi paljon kehitettävää.

    Mutta vielä näihin vanhusasioihin. Minulle sopii kyllä, että Jukka Lindberg kutsutaan ryhmänjohtajien palaveriin kertomaan vanhainkotien lakkauttamisten perusteista. Se on ihan hyvä juttu, koska vanhankotien palveluverkkoa käsitellään varmasti valtuustossa pitkään ja hartaasti. Tulkitsenko siis Sari oikein, että tieto lääninhallituksen lausunnosta Vuorentaan vanhainkodin käyttöiän suhteen oli tullut Jukka Lindbergiltä? Vai mitä muuta Jukalla on tämän lausuntoasian kanssa tekemistä?

    Hannulle terveisiä, että on kyllä ihan mukava lukea sanailuasi, mutta olisin taas odottanut ihan oikeita tietoja ainakin Hauhon Mäntykodosta, jonka tunnet hyvin. Onko rakennus sinun arviointisi mukaan käyttöikänsä päässä? Mitä suunnitelmia itsenäinen Hauhon kunta oli tehnyt Mäntykodon suhteen? Kiinnostaisi tietää.

    Kyllä nyt näyttää vahvasti siltä, että kaupunki on ulkoistamassa kovalla vauhdilla omaan palveluntuotantoaan. Ei yksityisissä hoivapalveluyrityksissä sinänsä mitään vikaa ole. Ihan hyvä, että firmat investoivat Hämeenlinnaan ja rakentavat uusia hienoa hoivakoteja. Itse maksavat vanhukset saavat toki ostaa palvelujaan mistä haluavat, mutta kaupungin kannattaa olla varovainen ostositoumusten ja -sopimusten tekemisessä. Syitä tuossa Hessu jo mainitsikin.

    Riitalle vielä terveiset, että kyllä täällä Hämeenlinnan westendissä on edelleen lumi maassa. Minä en ole lumipalloja pyöritellyt, mutta lapset sitäkin enemmän koulussa. Lunta riitti tänään siis Järvenpäähän asti.

    Mukavaa pikkupakkasta kaikille!

    t. Teija

  46. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei Teija!
    Harmi kun en eilen ehtinyt Raatihuoneelle. Toki ne asiat tiedä jo aika hyvin, mutta vahvistusta toki olisi tullut. Ja sairaanhoitopiirin edellisessä hallituksessa tuli istuttua viime ja tänä vuonna. Joten onnea pojille vaan! Ja siitä Mäntykodosta. Jos tänään ehdin illalla niin laitan tarkemmin lisää. Meidän valtuustoryhmä tutustuu tänään Rengon ja Kalvolan palveluihin ja laitoksiin ja alueisiin. Ja kun työt on tehtävä kans, niin kiirettä…
    Mitta lukekaa nyt ihmeessä Viikko Uutisista Tapio Innamaan, meidän lekurimme ansiokas viisas ja asiantunteva kirjoitus! Ja Hauhon visioista olen aiemmin kertonut jo, mutta kertaan ne tänään tai viimeistään huomenna.
    T Hannu

  47. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Tervehdys!
    Vielä vanhuksista ja kunnallispolitiikasta!
    Nyt jo demaritkin ihmettelee, kuinka kaupungissa lakkautetaan vanhainkoteja, ja samaan aikaan sattumalta kolme valtakunnallista hoivapalveluyritystä rakentaa tiloja. Taitaa käydä kaupungissa lipposet: mennään oikealta ohi.
    Tämä on rakenteellinen muutos, mutta myös poliittinen arvomuutos.
    Vain elämää t. Hessu K.

  48. Tervehdys Rengosta ja Kalvolasta!
    Selväksi tuli tutustumiskäynnillä, että nyt kehitteillä oleva keskittävä vanhustenhuoltomalli ei ole fiksua. Monin perustein. Niistä myöhemmin.
    Lupasin antaa pikaselostuksen Mäntykodon vaiheista. Tarkemmin voi siitä lukea blogistani ”Kokoomulsen ja Demareiden Jaakobinpaini” 05.08 2009 ja sieltä vastaukseni nro 70, (Sarin kommenttiin nro 68) Siinä tarkka selostus historiasta, pykälistä ja päivämääristä..
    Lyhyesti siis: Hauholla painimme vanhuspalvekuiden vuoksi jo vuosia ennen Hämeenlinnaa. Meillä yli 65 vuotiaita oli asukkaista lähes 25% parhaimmillaan. Päätöstä Mäntykodon sulkemisesta ei tehty koskaan. Enemmistön mielipiteeksi jäi, että jopa Koivukodon kolmannen vaiheen jälkeen Mäntykotoa tarvitaan. Viimeisessä investointisuunnitelmassa siihen osoitettiin määrärahavarauskin. Itse edustin kantaa, että kolmannen rakennusvaiheen jälkeen varsin pienin kustannuksin nykyiset ykkösvaiheen suuret huoneet ja huoneistot olisi muutettavissa ”laiospaikoiksi”, jolloin kaikki vanhuspalvelut olisivat saman katon alla, keittiötä myöten.
    Nyt, jos kolmatta vaihetta ei rakenneta (miksi muuten ei samalla perusteella kuin ruuutukaava-alueelle?) jäävät Mäntykodossa asuvat nykyiset vanhukset armotta ilman hauholaista hoivapaikkaa. Jo maallikko näkee , kun käy tutustumassa asukkaisiin, että heidän rava-luokituksensa on lähes kaikilla lähellä neljää tai neljä.
    Tässä pikainen anti. Palaan asiaan vielä
    T Hannu

  49. avatar Sari R sanoo:

    Terve,
    Vuorentaka: lääninhallituksen sosiaali- ja terveysjaos on viimeksi ottanut kantaa sen soveltumattomuuteen hoivaympäristönä 27.4.2009 ja antanut asiasta huomautuksen. Päätös on täysin yksiselitteinen ja perustuu sosiaalihuoltolakiin ja vanhustenhoidon laatusuosituksiin. Kaupungin pitää antaa vastineensa (eli kertoa mitä on tehnyt asian parantamiseksi) 31.1.2010 mennessä. Eli siihen mennessä pitää olla toimenpiteitä.
    Ja miksi Jukka Lindbergiltä kysytään: hän on ikäihmisten palveluista Hämeenlinnassa virkavastuulla toimiva ja kokonaisuudesta vastaava tilaajajohtaja.
    Mukavaa viikonvaihdetta ja Isänpäivää kaikille!
    Sari

  50. avatar missä huomautus n nähtävänä? sanoo:

    Olisitko, Sari R, vielä ystävällinen ja kertoisit, missä tuo lääninhallituksen antama huomautus on nähtävänä. Eli missä siihen voi itse kukin tutustua?

  51. avatar Sari R sanoo:

    Iltaa, tai keskiyötä, asia oli 18.5 Ikäihmisten lautakunnassa, joten sen pöytäkirjan kautta asiaan ainakin pääsee tutustumaan. Lääninhallituksen päätöksetkin lienevät jossain nähtävillä.
    http://www.intermin.fi/lh/etela/sto/home.nsf löytyy aika kattava paketti yleensä ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidon valvonnasta ja kriteereistä.
    Sari

  52. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Kiitos Hannu ja Sari vastauksistanne. Vuorentaan sulkeminen on valitettava päätös, joskaan tilanne täällä kantakaupungissa ei ole sama kuin Hauholla. Keskustassa matkat ovat lyhyitä ja omaiset pääsevät helposti katsomaan uuteenkin paikkaan. Vanhukselle itselleen muuttaminen voi olla hyvin vaikeaa ja haikeaa, niin kuin television A-zoom-ohjelmassa perjantai-iltana esitettiin.

    Mäntykodolle olisi näyttänyt vielä olevan tarvetta. Olisi suotavaa, että vanhus saisi viettää myös viimeiset vuotensa sillä alueella, missä useimmat ovat koko ikänsä asuneet. Tämä jo ennakkokommenttina Rengon ja Kalvolan vanhainkotien tulevaisuutta ajatellen…

    Hyvää isäinpäivää ja vaarien päivää kaikille!

    t. Teija

  53. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei kaikille!
    No niin, nyt Sari lähestyy jo totuutta. Eiköhän ”läänin” huomautukset ja muut kannanotot koskene nimenomaan silloista ja kenties siis tämänhetkistäkin tilannetta. Eli ellei asioille mitään tehdä, niin ei hyvä. Sen lopullisen päätöksen tilanteen korjaamisesta, eli olosuhteiden parantamisesta tai parantamatta jättämisestä tekee joku muu, eli laitoksen ylläpitäjä. Ei kai ”Lääni”. Sinänsä vaikka kaksisataa vuotta vanhoissa rakennuksissa voi ylläpitää hoivapalveluita, jos olosuhteet ovat ok. On varsin ymmärrettävää. että vanhoja rakennuksia ei aina kannata korjata , esim laitoshoitokäyttään, johtuen rakennusten rakennustavasta, esim.
    Samalla, kun päätös korjaamatta jättämisestä tehdään/tehtiin, on kuitenkin ”päätetty” myös asukkaiden uudelleen sijoittamisesta. Kantakaupungissa on helpompi löytää vanhuksille läheltä inhimillinen hoivapaikka. Liitoskunnissa ei. Toinen tarina on usko laitospaikkojen tarpeeseen ja lukumääriin.
    Jatkan hetken taas isäinpäivän viettoa ja palaan areenalle ko aiheesta.
    Isien päivää kaikille!

  54. avatar Juhani Nikkanen sanoo:

    Heippa vaan!
    Voisiko joku ”rakennemuutossatraapeista kertoa” kuinka yli kahdenkymmenen miljoonaan euron alijäämä katetaan ? Lakikin sitä edellyttää vuosittain. Lakkautetaanko lisää vanhainkoteja , ja siirretäänkö ”höperöt ” ihmiset yksityiseen uuteen ja kalliinpaan 30- 40huoneistojen yksiköihin torin ympärille. Heille aletaan toimittaa jäätynyttä ruokaa pakasteen muodossa, vai mitenkä se” hyvävelirakennemuutos ”on tarkoitus hoitaa? Ajatus,- voisiko omaa egoa täynnä olevat” ravattitelineet”käyttää palkkansakin eteen omaakin järkeä, jos sitä sattuisi olemaan. Yli miljoona siirtoviivemaksuja on jo veronmaksajien rahoja HAASKATTU,,, olisi kai palaverin paikka? Taitaa tulla Karkkilat,,,,

  55. avatar Tiedosta kiitollinen sanoo:

    Kun ikäihmisten lautakunnasta on tietysti jokainen jo hyvissä ajoin viime keväänä käynyt tutustumassa Vuorentaan lakkautettaviin osastoihin, joten tunnette tilanteen varsin hyvin, niin voisitteko kertoa, minkä kuntoisia ovat ne vanhukset, jotka sieltä tullaan ulkoistamaan. Kuika monta heitä on? Mihin heidät tullaan sijoittamaan ja milloin siirto tapahtuu? Ovatko he kaikki itse halukkaita siirtymään? Mitä mieltä ovat heidän omaisensa?

    Tässä vaiheessa suunnitelmat ovat varmasti jo niin pitkällä, että kaikki tämä on selvitetty ja hyvin tiedossa.

  56. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    ”Tiedosta kiitolliselle”:
    Minä en ole ikäihmisten lautakunnan jäsen, mutta valtuutettuna olen tietoinen lautakunnan suunnitelmista. Tarkoituksena on sijoittaa lakkautettavien vanhainkotien asukkaat kaupungin muihin vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Heitä voidaan sijoittaa myös kaupunkiin v. 2010 aikana valmistuviin kolmeen yksityiseen hoivakotiin. Vuorentaan ja muidenkin vanhainkotien asukkaat ovat niin huonokuntoisia, että kaikki tarvitsevat jatkossakin laitoshoitoa.

    Vuorentaan vanhainkodin Koivupirtissä on 29 pitkäaikaishoivan asukaspaikkaa ja Metsäpirtissä 26 paikkaa. En tiedä, onko Vuorentaan vanhusten omaisille lähtenyt vielä kirjeet, sillä sulkemiseen on aikaa. Koivupirtti on tarkoitus sulkea syksyllä 2010 ja Metsäpirtti keväällä 2011. Hauhon Mäntykodon asukkaiden omaisille kirjeet ovat kyllä lähteneet, sillä se on tarkoitus sulkea jo ensi vuoden alussa. Omaisilta kysytään mielipidettä vanhuksen tulevasta sijoituspaikasta.

    Vanhukset eivät varmastikaan olisi halukkaita siirtymään, sillä vanhainkoti on heidän kotinsa ja tutut ihmiset tärkeitä. Toivoa sopii, että siirroissa otetaan huomioon myös vanhusten omat toiveet ja vanhainkodissa syntyneet ihmissuhteet. Osalla vanhuksia ei ole ketään omaisia, joten vanhainkodin henkilökunta ja naapurivanhukset ovat ainoita läheisiä. Näitä harvoja ihmissuhteita ei tulisi rikkoa.

  57. avatar Tiedosta kiitollinen sanoo:

    Kiitos, Teija, kattavasta selvityksestäsi. Tosin jäin pohtimaan, onko kaupungin laitoksissa riittävästi tilaa näille uusille asukkaille sekä sitä, miten vaikeasti sairaita eli heikkokuntoisia vanhuksia noissa uusissa yksityissä hoivakodeissa voidaan hoitaa.

    Ja kun olen niin tolvana, etten osaa etsiä kaupungin sivuilta tuota lääninhallituksen ukaasia koskien Vuorentaan vanhainkotia ja sinä sen tottuneena tietysti heti löydät tai olet jo löytänyt, niin olisiko mahdollista, että kopioisit sen tänne meidän kaikkien nähtäväksi?

  58. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    En usko, että kaupungin omissa laitoksissa on tilaa Vuorentaan vanhuksille. Yksityisten hoivakotien paikoille tehdään näin tarvetta. Kaupunki voi ostaa niistä hoivapaikkoja.

    Minä en ole nähnyt tuota lääninhallituksen lausuntoa, josta Sari Rautio kertoi. En usko, että sitä löytyy kaupungin sivuilta. Olin eilen illalla yhteydessä valtuustoryhmämme puheenjohtajaan Pekka Arvioon ja kerroin, että Jukka Lindberg on ilmeisesti tulossa tänään mukaan ryhmänjohtajien palaveriin kertomaan vanhustenhuollon asioista. Pyysin Pekkaa kysymään tuosta lääninhallituksen päätöksestä, mitä se pitää sisällään ja mihin asioihin lääninhallitus lausunnossaan puuttui. Toivottavasti saamme kysymyksiin vastauksia.

    t. Teija

  59. avatar Tiedosta kiitollinen sanoo:

    Hyvä, mutta vielä parempi olisi, jos Lindberg ottaisi tapaamiseen mukaansa tuon lausunnon, jolloin jokainen voisi monistaa sen itselleen.

    Aina on tukevampaa keskustella jostain todellisesta, jonka on omin silmin nähnyt, kuin siitä, mitä joku on sanonut. (Eikös se Lindberg sanonut niinkin, että paras ratkaisu Mäntykodolle olisi pommi alle.)

  60. avatar utelias sanoo:

    Minkä kuntoisia vanhuksia noilla Vuorentaan osastoilla on?

    Tulevatko nämä uudet hoivakodit olemaan sellaisia, että niissä voidaan hoitaa myös Vuorentaan asukkaita?

    Ja eihän se ole Lindbergin vika, että kun kaupunki pani aikoinaan viran hakuun, se pani hakemukseen väärät pääsyvaatimukset ja saatiin Lindberg.

  61. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Tiedosta kiitolliselle ja uteliaalle:

    Jukka Lindberg oli tänään mukana ryhmänjohtajien palaverissa ja selosti lääninhallituksen lausuntoa. Pekka Arvion kertoman mukaan lääninhallitus on antanut Vuorentaasta jo useamman huomautuksen. Huomautukset ovat koskeneet esim. henkilöstömitoitusta, mutta myös rakenteellisia asioita, kuten neljän hengen huoneita. Sari Rautio lupasi lähettää minulle sähköpostissa lääninhallituksen lausunnon. Lausunto ei ole julkinen asiakirja. Tarkistan siitä vielä tärkeimmät asiat, joihin lääninhallitus on puuttunut ja referoin tänne, jos tarpeen.

    Uudet yksityiset hoivakodit tulevat olemaan sellaisia, että niihin voidaan siirtää Vuorentaan asukkaita ja huonokuntoisempiakin. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan suunnitelmissa on siirtää myös terveyskeskuksen sairaalan vanhainkotijonosta asukkaita yksityisiin palveluasumisen ja dementiahoivan yksiköihin.

  62. avatar utelias sanoo:

    Aivan, johan se oli vuonna 2000 kun lääninhallitus eka kerran kehoitti kaupunkia muuttamaan Vuorentaan tiloja. Vaan kun ollut niin paljon tärkeämpiäkin rahareikiä, kuten tuo urheilu ym.

    Ja sehän onkin miellyttävää, että nyt kun kaupunki voi siirtää kaikki Vuorentaan vanhukset paisuntasäiliöihin, Kiemungin termiä käyttääkseni, niin sehän ei tule maksamaan kaupungille juuri mitään. Kaiketi? Hyvä, etteivät maksa kaupungille päin jokaisesta vanhuksesta, jonka saavat hoitoonsa. Nehän toimivat pelkästä hyvänteväisyydestä, eettisin periaattein. Vaikka tappiolla, olen kuullut.

  63. avatar Sari R sanoo:

    Hei vaan,
    ja tuon jälkeen meillehän on valmistunut mm. uusi upea Voutilan vanhustenkeskus, niillä parjatuilla energiarahoilla rakennettu….Tosi on sekin että vanhustenhoitoon on satsattu paljon (kuten on ihan oikein, olen ollut vanhassa perusturvalautakunnassa päätöksiä tekemässä) viime vuosina, tarkat kasvuprosentit löytyy vuosikertomuksista.
    Viime vuosina kuitenkaan tuo vanhaan rakenteeseen satsaaminen ei ole tuonut lisää hyvinvointia vaan myös vanhusten ja omaisten tyytymättömyys on lisääntynyt.
    Kuntouttava työote, arkiliikunnan mahdollistaminen, myös vanhuksille, olisi erittäin tärkeää. Siksi kotihoivan vahvistaminen ja vapaaehtoistyön koordinointiin irtoava virka (tai puolikas) on hieno juttu ensi vuoden suunnitelmissa. Kohti parempaa huomista!

  64. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Palaan vielä saamaani lääninhallituksen lausuntoon Vuorentaan vanhainkodista. Lääninhallitukselle on tehty kanteluita Vuorentaan vanhainkodin toiminnasta. Kantelut koskevat asukkaiden sijoittamista useamman hengen huoneisiin, asukkaiden yksityisyyden puutetta ahtaissa tiloissa, henkilökunnan suurta vaihtuvuutta ja riittämättömyyttä, vanhusten turvallisuutta sekä sattuneita tapaturmia.

    Lääninhallitus on vaatinut kaupungilta korjaavia toimenpiteitä. Lausunnon mukaan tilat ovat osittain epätarkoituksenmukaiset, ahtaat ja sopimattomat käyttötarkoitukseensa ja vanhusten hoitotarpeeseen nähden. Toimitilat on suunniteltu ja rakennettu nykyistä parempikuntoiselle asiakaskunnalle. Useassa tasossa olevat lattiat vaikeuttavat niin asukasten kuin hoitohenkilökunnankin liikkumista ja aiheuttavat vaaratilanteita. Pääsääntönä tulisi olla yhden hengen huoneet myös vanhainkodeissa ja peseytymistiloihin pitäisi päästä esteettömästi.

    Vuorentaan peruskorjaaminen ja huoneistojen muuttaminen nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi olisi kallista. Tässä taloustilanteessa kaupungilla ei ole mahdollisuutta ja intressiä investoida Vuorentaan vanhainkotiin, varsinkaan kun tarjolla on yksityisiä hoivakoteja, jotka eivät edellytä kaupungin investointirahaa. Tämä on nyt realismia Hämeenlinnassa.

    Vanhustenhoidon tasoa ei kuitenkaan määrää se, onko palveluntuottaja kunnallinen vai yksityinen. Molempien toiminnassa voi olla ja on puutteita. Siksi lautakuntien suorittama laadun seuranta tulee jatkossa yhä tärkeämmäksi.

    Paljon positiivista on vanhustenhuollossa tehty, mutta paljon on tehtävää. Kolmannen sektorin ja omaisten osallistumista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

    t. Teija

  65. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei

    Ihan mukavaa, että raportin sisältöä on näin valoitettu.
    Onkohan korjauskustannuksista kukaan tehnyt laskelmia, ettei olisi vain ympäripyöreän arvion varassa tuo kuntoon laittamisen kalleus. Mitä on tarkoitus tehdä Vuorentaan vanhainkodille sen sulkemisen jälkeen?

    Huomaan Teija kommentistasi, että yhdessä on nyt päätetty ottaa ilmeiseen selvä linja hyväksyä ja myöntyä harmaaseen asioiden valmisteluun ja päätösten epädemokraattiseen tekemiseen. Ei kai ole paljon vaihtoehtoja, toivottavasti niitä tulee seuraavissa vaaleissa vähän lisää.

    ”henkilökunnan suurta vaihtuvuutta ja riittämättömyyttä” – Raportti taisi olla vuodelta 2000, mikähän on päivän tilanne, onko suurista kehitysrahoista niin kaupungin omista kuin TE-keskuksenkin ollut hyötyä vai olisiko niitä ollut syytä käyttää enemmän lattiatason työskentelyyn.

    T. Irma

  66. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei Irma!

    Ensimmäinen kantelu oli jo vuodelta 1999 ja sen jälkeen Vuorentaan asiaa on käsitelty lääninhallituksessa useampaan otteeseen.

    En tiedä, miksei korjaustoimenpiteisiin ryhdytty jo silloin. Onko päätetty siirtää korjausta tuonnemmaksi, niin kuin monien koulujen ja päiväkotien kohdalla on tehty? Hämeenlinnallahan on paljon korjausvelkaa julkisissa rakennuksissa. Vai onko jo 10 vuotta sitten ajateltu, ettei kannata enää korjata…?

    Olin tänään lautakuntien koulutuksessa. Siellä käytiin taas läpi lautakuntien yhä kasvanutta roolia. Lautakunnat päättävät mm. palveluverkon ja investointien suunnittelusta. Vuorentaan ja Mäntykodon vanhainkotien lakkautuspäätös on ikäihmisten lautakunnan tekemä päätös. Lautakunnan jäsenet osaavat kertoa, oliko päätös demokraattinen vai ei.

    Olen pohtinut paljon vanhuspalveluita ja koettanut ottanut asioista perusteellisesti selvää. Lääninhallituksen asiakirja selvitti minulle ainakin sen, ettei Vuorentaka nykyisessä kunnossaan ole soveltuva vanhainkotitoimintaan. Mitään yhteistä päätöstä ”linjan ottamisesta” ei ole tehty.

    Olen samaa mieltä, että tässä kaupungissa käytetään turhan paljon rahaa kehittämiseen, suunnitteluun ja paperin pyörittämiseen. Oikeita tekeviä käsipareja sen sijaan tarvittaisiin lisää moneen kohteeseen.

    ~ Teija

  67. avatar Sari R sanoo:

    Terve taas, pakko vielä tarkentaa muutamaa asiaa:
    – Vuorentakana on tehty paljon uudistuksia ja muutoksia mm henkilöstömitoituksen ja asiakkaiden valinnan suhteen. Kun kuitenkin rakennuksen perusratkaisut eivät sovellu moderniin vanhustenhuoltoon, on toimittu kuten Teijakin on peräänkuuluttanut, käytetty rakennus ”loppuun”. Ja nyt on aika sulkea yksikkö
    – Meillä on erittäin avointa, demokraattista ja monipuolista valmistelua. Ainakin vanhassa perusturvassa ja nyt esim ikäihmisten palveluissa. Se vaatii perehtymistä ja aktiivisuutta luottamusmiehiltä, myös kokousten välillä ja avointa vuorovaikutusta virkamiesten ja poliitikkojen välillä. Se että esitetään vihjauksia, epäilyjä tai ei luoteta valmisteluun (vaikka on kaikki tieto käytössä) ei ole kestävän kehityksen mukaista eikä varmasti saa aikaan parasta mahdollista lopputulosta. Se että keskustelut ja päätöksenteko ei mene aina oman mielen mukaan, ei tee päätöksenteosta epäilyttävää. Vaan näin demokratia toimii, enemmistön mukaan.
    – Kolmas asia, varsinkin nyt, tarvitaan kehittämistä, johtamista ja osaamista myös esimiestehtäviin, jotta ne käsiparit olisivat oikeissa paikoissa.

  68. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Sari.
    Kertoisitko, mitä tarkoitat modernilla vanhustenhuollolla?
    T. Riitta

  69. avatar Sari R sanoo:

    Heippa,
    vanhustenhuollon laatusuositusten mukaista. Oikeutta yhden hengen huoneseen halutessaan, yksilöllistä hoivaa ja kuntouttavaa työotetta muutamia mainitakseni. Vuorentakana ei ole mahdollista järjestää näillä resursseilla modernia hoivaa ja huoltoa.
    Sari

  70. avatar Sari R sanoo:

    http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;353;11124;10316 löytyy se laatusuositus. Painopistettä ennaltaehkäisyyn ja ihmisen omien toiveiden huomioimiseen. t. Sari

  71. avatar mustaa huumoriako? sanoo:

    Irma Taavela kysyy tuolla ylempänä näin:

    ”Onkohan korjauskustannuksista kukaan tehnyt laskelmia, ettei olisi vain ympäripyöreän arvion varassa tuo kuntoon laittamisen kalleus. Mitä on tarkoitus tehdä Vuorentaan vanhainkodille sen sulkemisen jälkeen? ”

    Panna kasapanos alle, tietenkin, loistoveikko Linbergin Mäntykodon keskustelussa kaavailemaa laitoksen tulevaisuudennäkymää mukaellen.

    ”Sunnittelussa pitää olla tuotannollis-taloudellista rationaliteettiä”, kommentoi tämä älyniekkä Lindberg kertoessaan Hämeen Sanomien toimittajalle Mäntykodon tulevaisuudesta 24.10.2009.

    Mitä niin pahaa Hämeenlinnan vanhukset ovat tehneet, että heitä on Lindbegillä rangaistu?

  72. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei Sari!
    Pikaisesti tässä einestauolla: Ei kai se ole rakennuksen vika, jos yhden hengen huoneessa on kaksi tai neljä asukasta!? Kaiketi se tämän keväinen Vuorentaka-valitus koski enempi hoivaa, kuin rakennusta?
    Menisikö joku vuonna 2009 rakennettu hoivalaitoskin purkuun, jos yhden hengen huoneeseen laitettaisiin neljä asukasta, vai pitäisikö jotain muuta tehdä?
    Terkuin, Hannu

  73. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Sari!
    Ihan hyvä juttu ennaltaehkäisyt,
    mutta osa vanhainkodin vanhuksista ei näistä ehkäisyasioita enää..
    Suosittelen Sinullekin 6.11. ViikkoUutisten Postia Lukijalta, Hauhon terveyskeskuslääkäri Tapio Innamaan kirjoituksen sisältöön tutustumista.
    Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä..
    ”On suorastaan demokratian halveksuntaa, että päätös vanhainkodin sulkemisesta on tehty virkamiestasolla ja usean sadan hauholaisen allekirjoittamalle nimilistalle ei näytä annettavan minkäänlaista painoarvoa.”
    T. Riitta

  74. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei Sari ja muut

    Samaa mieltä olen, että on tehokasta etukäteisvalmistelua, mutta sopisi paremmin yrityksen kuin ”D-yrityksen” toimintamalliksi. Vanhan Hämeenlinnan perusturvan elämästä en voi sanoa juuri mitään. Tuskin sen piiriin ennen tätä vuotta on kuitenkaan kuulunut liitoskuntien ikäihmisten toiminnan suunnittelua. Kaupungin strategia valitettavan pienin muutoksin hyväksyttiin tuossa syksyllä ja simsalapim, uuden painopistealueen muutoksiin kuuluvat yksityisten palveluiden tarjoajien rakennukset olivat jo kovaa vauhtia rakenteilla ja esitykset valmiina ensimmäisistä lakkautettavista yksiköistä ja muista toimista tehtynä. Toinen lakkautusaaltokin on jo ikäihmistenlautakunnan käsittelyssä.

    Tarkkoja numeroita tai laskelmia ei tunnu olevan ja koska näiden yksityisten palvelujen tarjoajien kanssa ei mitään ole sovittu, kuvittelisin lakkautuspäätöksiä voitavan siirtää ainakin kunnollisten selvitysten julkaisuun asti. Ei kai kaupunkimme sentään ole lojaalimpi firmoille kuin itselleen siis asukkaille.

    Kiitos hyvän peruskoulutuksen, ikäihmisten kanssa työskentelevät ovat oman käsitykseni mukaan hyvin tietoisia kuntouttavasta työotteesta tms. Näistä he kuitenkin vain usein unelmoivat reaalimaailman ilmiöiden pakottamina. Esimiehiä ei tarvita lisää, heille korkeintaan nöyryyttä kuunnella ja kerätä tarvittavia ratkaisun avaimia ym. suorittavalta portaalta. ->Koko ketjuun, ylös asti.

    Teijalle kuuluu edelleen iso kiitos asian esille ottamisesta, läpinäkyvyys olisi itsestään selvempää mikäli useampi toimisi tavallasi.

    T. Irma

  75. avatar pieni sivuverso sanoo:

    Riitta, olen sekä sinun, että Innamaan kanssasi täysin samaa mieltä.

    Lisäksi kysyn, onko demokratiaa kunnioitettu eli annettu mitään painoarvoa paikallisten ihmisten mielipiteelle silloin, kun kyläkoulut lakkautettiin tai Lammin pieneen kylään mätkäistiin ikäänkuin tervetulotoivotuksena leegio turvapaikanhakijoita?

    Kyllä myös näissä tapauksissa on tehty, niinkuin herrat määräilee.

  76. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Tervehdys!

    Kiitos kaikista kommenteista! Luin äsken uudelleen Hauhon terveyskeskuslääkäri Tapio Innamaan mielipidekirjoituksen. Se on täyttä asiaa. En voi ymmärtää Mäntykodon lakkauttamista tuollaisella kiireellä. Vanhainkotipaikoille riittäisi kysyntää Hauholla nyt ja tulevina vuosina. Pidän erittäin tärkeänä Innamaan kommenttia ”hoivatason hoitopaikkojen tulee sijaita niin, että hoidettavien vanhusten hiipuvat viimeiset sosiaaliset kontaktit säilyvät”. Omaisille on luvattu, että ketään ei siirretä vasten tahtoaan pois Hauholta. Uuteen Koivukotoon ollaan nyt sijoittamassa suositusten vastaisesti kaksi henkeä samaan huoneeseen, sillä paikoista on pulaa.

    Kunnallisten vanhainkotien lakkautusten taustalla on ilman muuta rahalliset säästöt, mitäpä sitä kieltämään. Vanhojen laitosten remontoinnit tulevat kalliiksi. Toimintakulut ovat palvelu-/hoivakodeissa pienemmät, koska kaupunki saa enemmän valtion tukea palvelutaloasumiseen. Silti on aika hämmästyttävää, että painopiste on näin nopeasti siirtymässä yksityiseen palveluntuotantoon. Tämä on niin suuri strateginen muutos, että siitä olisi pitänyt käydä perinpohjainen keskustelu kaupungin strategiaa laadittaessa. KD tukee kyllä yksityistä yritteliäisyyttä ja hyväksyy sen, että yksityistä palveluntuotantoa voidaan käyttää täydentämään julkisia palveluita. Nyt ollaan kuitenkin kovaa vauhtia siirtämässä painopistettä yksityisen puolelle. Halutaanko todellakin niin?

    Kuten jo aikaisemmin olen maininnut, tärkeintä ei kuitenkaan ole palvelun tuottamistapa, vaan sen laatu. Meillä on esimerkkejä puutteellisesta laadusta niin uudessa Voutilakeskuksessa kuin yksityisissä hoivakodeissa. Voutilakeskuksessa on liian vähän henkilökuntaa, eikä ”kuntouttavaan työotteeseen” ole juurikaan mahdollisuuksia. Eilen sain kuulla tositarinan eräästä yksityisestä hoivakodista, jossa ei ollut lääkehuollon osaamista. Dementikkovanhuksen lääkkeet oli jätetty pöydän reunalle, vaikka ne pitäisi aina laittaa suoraan suuhun. Pariskunta oli päässyt syömään toistensa vaarallisia lääkkeitä ja seurauksena oli ollut vakava tilanne. Niin kaupungin kuin yksityisten hoivakotien henkilökunnalta täytyy edellyttää riittävää sairaanhoidon ja lääkehuollon koulutusta!

    Lautakuntien seminaarissa mietimme vierustoverini (erikoissairaanhoitaja) kanssa sitä, miten erilainen kokemus päättäjillä voi olla palveluiden laadusta täällä Hämeenlinnassa. Jos päättäjä on itse terve ja kohtalaisen hyvin toimeentuleva, omat vanhemmat vielä hyväkuntoisia ja kotona asuvia, eikä lähipiirissä ole mitään suurempia ongelmia, niin kosketuspintaa kaupungin sairaisiin, vanhuksiin tai köyhiin ei välttämättä ole juuri ollenkaan. Silloin voi kirkkain silmin sanoa, että Hämeenlinnassa peruspalvelut on hoidettu hyvin – niin kuin luennoitsijamme totesi. Vanhainkodissa vaipoissa makaavan vanhuksen kokemus voi olla kovin toisenlainen…

  77. avatar uusien valitusten paikka? sanoo:

    Riitta kysyi tuolla ylempänä Sari Rautiolta: ”mitä tarkoitat modernilla vanhustenhuollolla?”

    Sari Rautio vastasi näin:

    ”vanhustenhuollon laatusuositusten mukaista. Oikeutta yhden hengen huoneseen halutessaan, yksilöllistä hoivaa ja kuntouttavaa työotetta muutamia mainitakseni.”

    Teija A. kirjoittaa tuossa edellisessä viestissään näin:

    ” Uuteen Koivukotoon ollaan nyt sijoittamassa suositusten vastaisesti kaksi henkeä samaan huoneeseen, sillä paikoista on pulaa. ”

    Miten on, Saria Rautio, onko tämä mielestäsi ”vanhustenhuollon laatusuositusten mukaista”?

    No, kyllähän sinä Lindbergiltä siihenkin sopivan selityksen saat, arvaan minä.

    Mutta todellisuudessa; siinä on kyllä taas ja heti uusien valitusten paikka. Pankaa töpinäksi, hauholaiset vanhusten omaiset. Mikään muuhan tässä älyttömyydessä ei näytä auttavan.

  78. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Tarkoitus ilmeisesti on, että kahden vanhuksen asuttaminen samaan huoneeseen olisi vain väliaikainen ratkaisu ja tapahtuisi vanhuksien omasta suostumuksesta. Eihän se ihan helppo juttu ole, kun Mäntykodon omista huoneista muutetaan yhteiseen. Kumman vanhuksen huonekalut, taulut ja matot valitaan…? Niiden avulla laitoshuoneesta tehdään oma koti.

    Saa nähdä, kuinka pitkäaikainen tästä väliaikaisesta järjestelystä tulee. Jos jatkossakin monet vanhukset haluavat mieluummin pysyä Hauholla kuin muuttaa Hämeenlinnan keskustaan, niin tarvetta huoneiden jakamiseen tulee riittämään.

  79. avatar uusien valitusten paikka? sanoo:

    Ja montako neliöä on niissä huoneissa, joihin siis aiotaan ahtaa nyt kaksi vanhusta tavaroineen asumaan?

    Eiköhän siinäkin ole jokin raja, kuinka ahtaalle lääninhallituksen mukaan saa sulloa vanhuksia. Ja eikö Lindberg muka tiedä, kuinka pysyvä paketointi on tekeillä?

    Vaikka sitä evakkomatkaa tehtiinkin härkävaunuissa, joissa kahden perheen lisäksi oli molempien kaikki lehmät, lampaat, siat, hevoset, kissat, koirat ja tavarat tietysti, niin enpä olisi uskonut, että siitä tyylistä pitää ottaa mallia vielä tämän päivän Hämeenlinnassakin.

    Kysyin tuolla aiemmin, ennen Teijan viimeistä kommenttia, Sari Rautiolta, onko tämä suunniteltu asumismuoto mielestäsi ”vanhustenhuollon laatusuositusten mukaista”.

    Olisi tietysti mukavaa, jos ehtisit vastata. Kiitos.

  80. avatar kalastaja sanoo:

    Mitä eroa on kalasumpulla ja vanhussumpulla?

    Kalasumpussa yritettään pitää kaloja hengissä, vanhussumpussa toivotaan vanhusten kuolevan mahdollisimman vikkelästi.

  81. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kysymys paremmin tietäville ja lopuksi ehdotus

    Hämeenlinnan tilausbudjetissa sanotaan vanhainkotipaikkoja olevan 1.1.2010 yhteensä 412. Tehostetun palvelun asumispaikkoja on yhteensä 415. Jos tulkitsen lukuja oikein, on tavoitteena 31.12.2011 vanhainkotipaikkoja 309 ja tehostetun asumisen paikkoja 441.

    Kysymys kuuluu: ovatko nämä paikkaluvut ”virallisia” vai onko näissä otettu huomioon myös ylipaikoilla olevat.

    Vanhainkotipaikkoja suunnitellaan vähennettävän 103:lla ja tehostetun asumisen paikkoja lisättävän 26:lla.

    Paikkojen vähentämissuunnitelman käytännön toteuttaminen on äärimmäisen haasteellista tilanteessa, jossa ikäihmisten määrä lisääntyy jyrkkenevään tahtiin.

    Ehdotus vuosien 2010 ja 2011 taloudesta päättäville: pitäkää paikkojen lukumäärä vakiona ja lisätkää samaan aikaan hallitusti ikäihmisten hoivan resursseja ja toiminnan painopistettä kotihoidon ja yleensäkin kevyen hoidon suuntaan.

  82. avatar Sari R sanoo:

    Iltaa,

    muutama kommentti, kiitos kysymyksistä.
    – Osa Mäntykodon asukkaista on esittänyt toivomuksen olla kahden hengen huoneessa
    – koska resurssit ovat rajalliset, ei Sepon esittämä kahden päällekäisen järjestelmän systeemi ole mahdollinen vaan meidän on samanaikaisesti purettava vanhaa ja rakennava uutta
    – vanhustenhuollon suositukset ovat monimuotoiset ja niissä olennaista on ihmisten yksilöllisen tarpeen ja toiveen huomioiminen. Valmisteilla oleva vanhustenhuoltolaki tähtää siihen että noiden suositusten mukainen toiminta etenisi tasapuolisesti jokaiseen kuntaan.
    – omaishoitoon on pystyttävä satsaamaan enemmän, myös ensi vuonna
    Mukavaa lauantai-iltaa t. Sari

  83. avatar uusien valitusten paikka sanoo:

    Yhden hengen huone ei muutu kahden hengen huoneeksi sllä, että sinne tungetaan kaksi henkeä eikä kymmenen hengen huoneeksi siten, että sinne ahdetaan kymmenen henkeä.

    Nykyinen minimimitoitus yhden hengen huoneelle on 15 neliöä+ saniteettitilat, yhteensä 20 neliöä.

    Varmaankaan Koivukodossa ei ole yhtään kahden hengen huonetta, jossa asuisi nyt vain yksi henkilö. Vai miten on, Sari Rautio.

  84. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei!
    Lue Sari Mäntykodon asukkaille esitetty kysely ensiksi! On sulla jutut kun käännät asian niin, että asukkaat ovat esittäneet toiveen asua kahden hengen huoneissa! Kas kun et esitä, että asukkaat haluavat lopettaa koko laitoksen, kuten aiemmin väitit, että Hauhon kunta olisi niin päättänyt. Kyselyssä ei kysytty halua jäädä Mäntykotoon. Yhtenä vaihtoehtona oli esitetty, vastoin suosituksia ja ohjeita (”lääni”) , asua kahden hengen huoneissa Koivukodossa. Hauholla asumisen vuoksi jotkut ovat valmiit asumaan kahden hengen huoneissa. Eikö se osoita jotain? Laita kysely kantakaupungin vanhuksille, haluavatko he asua kahden hengen huoneissa kantakaupungissa , ennemmin kuin Lammin vuodeosastolla tai Inarissa. Kyllä vastauksia saat. Joku tolkku ja moraali pitää vanhuksistakin puhuttaessa olla!
    T, Hannu

  85. avatar Juhani Nikkanen sanoo:

    Huomenta !
    Luin myös omaiseni kyselyn laitospaikasta , kyllä oli väännetty lappu erikoiseen muotoon. Näyttää siltä ,että vanhuksia pyöritetään kuin kuoriämpäriä ja Sari kiemurtelee kuin kala koukussa vastauksissaan, kukahan tälläistäkin edustajaa vielä äänestää tulevissa vaaleissa? Ei tämä vanhushuolto vippaskonsteilla korjaannu . Olen aivan samaa mieltä kuin Tapio Innamaa ja luulen että hän varmmaan tietääkin ammatti ihmisenä kuinka asioissa pitäisi edetä. Taitaa pukata Sarille sivuraidetta,,,,,,

  86. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Sari-hyvä!
    Minua on todella kylmännyt perustelusi vanhusasioissa.
    Lakihan on niinkuin se luetaan.
    Suren sitä, että vetoat niihin jatkuvasti.
    Et sitten ymmärtänytkään terveyskeskuslääkäri Tapio Innamaan kirjoituksen syvintä sanomaa.
    Olen todella huolissani, jos kunnalliset päättäjämme ovat pelkästään kylmiä kalkyyleja vanhuksia koskevissa päätöksissään.
    Kuten sanoin aiemmin,
    eikö näille ko. vanhuksille voitaisi antaa rauha viimeisille metreille.
    Tehkää meille sitten ne reservaatit..
    T. Riitta

  87. avatar Sari R sanoo:

    Hyvää keskipäivää,

    vetoan laatusuosituksiin juuri siksi niiden kautta asiaa ei katsota pelkästään rahan näkökulmasta vaan yksilö, ihmisen, vanhuksen näkökulmasta. Ja laki, säännöt, suositukset, tavat toimia tulee olla koko kaupungissa sama. Ihmiset eivät olet kylmiä kalkyylejä mutta ilman rahaa on asianmukaista hoivaa mahdoton järjestää. Siksi vastuullinen päättäjä katsoo kokonaisuutta ennen kuin lupaa yhdelle yhtä ja toiselle toista. Hannu, olisipa kiva kun perehtyisit myös koko Hämeenlinnan vanhustenhoitoon samalla innolla kuin kotikonnuillesi. Teija tuolla jo aiemmin usein kysyi Sinulta laskelmia väitteidesi pohjalle. Ei ole näkynyt.
    Se, että sanoo asiat suoraan eikä pyöristele niitä kysyjän mukaan saa aina aikaan vastareaktion, mutta nyt olemme tekemässä suurinta rakennemuutosta ikinä. Samaan aikaan jokaisesta vanhuksesta, lapsesta, vammaisesta ja muusta palvelua tarvitsevasta pidetään huolta, ei ketään olla heittämässä hankeen eikä hunningolle. Luin Innamaan kirjoituksen monta kertaa ja ymmärsin siitä aika monta asiaa, mutta sen lisäksi on olemassa muitakin päätöksiin vaikuttavia seikkoja.
    Ihmisen elämä on arvokas viimeiseen pisaraan asti ja sen vuoksi meidän on löydettävä tavat toimia, jotka mahdollistavat kaikkien tulevaisuudenkin vanhusten hyvän elämän.
    Parhain terveisin, Sari

  88. avatar Pimu sanoo:

    Mihin ihmeeseen nämä päätökset pitäisi perustua jos ei kerran voimassaolevaan Suomen lakiin ja asiasta tehtyihin suosituksiin? Jos lait ei kelpaa niin räksyttäkää niille, jotka ovat lait laatineet, eikä niille virkamiehille tai päättäjille, jotka joutuvat näiden lakien puitteissa virkansa tai asemansa puolesta toimimaan.

  89. avatar uusien valitusten paikka sanoo:

    Kysymys Pimulle: Mikä laki määrää lopettamaan vanhustenhoidon Mäntykodossa?

    Sari R. kirjoittaa: ”Ihmisen elämä on arvokas viimeiseen pisaraan asti ja sen vuoksi meidän on löydettävä tavat toimia, jotka mahdollistavat kaikkien tulevaisuudenkin vanhusten hyvän elämän.”

    Kunhan nyt ensihätään mahdollistaisitte kaikkien nykyisten vanhusten hyvän elämän. Vaan ei tunnu kiinnostavat, kun itse on vanhus vasta tulavaisuudessa.

    Sehän on suorastaan edistystä, että Sari R., monta kertaa Innamaan kirjoituksen luettuaan, ymmärsi siitä sentää jotakin eli ”aika monta asiaa”.

    Sari R. kirjoittaa: ”Ihmiset eivät olet kylmiä kalkyylejä mutta ilman rahaa on asianmukaista hoivaa mahdoton järjestää.”

    Siinähän se tuli kauniisti esiin:”asianmukaista hoivaa” ei ole aikomustakaan järjestää, koska ei ole rahaa…mihinkään muuhun kuin tähän kautta aikojen suurimpaan rakennemuutokseen.

    Aikaisemmin kun kerrottiin, että joku on hirttäytynyt, tuli aina mieleen hirsipuu, nyt tulee mieleen rakennemuutos.

  90. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Pimu!
    Nyt ei ole kyse Suomen perustuslaista,
    vaan siitä,
    miten näitä virkamiesten esittämiä tulkintoja laista osaa politiikko lukea kriittisesti.
    Helpommallahan pääsee uimalla sumpussa mukana ympyrää.
    Tiedät oikke hyvin älykkäänä ihmisenä,
    että samaa lakia voidaan tulkita oikein,
    hyvin monella tapaa,
    rikkomatta silti lain kirjainta, henkeä jne.
    Vähä se vanhusta lämmittää, oikea tulkinta.
    Meillä kuntalaisilla on vielä oikeus räksyttää siitä, mihin yhteisiä verovaroja käytetään.
    Pimu, minulla ei ole osaa, ei arpaa Hauhon suuntaan, ei asu yhtään sukulaista,
    ei taloudellista intressiä,
    enkä kuuna kullanvalkiana pyri poliitikoksi,
    mutta silti haluan räkyttää näiden vihonviimeisten mohikaanien puolesta liitoskunnissa.
    Vähän virtaviivaistaen, ei se niin saa mennä..
    ”Leikkaus onnistui, potilas kuoli.”
    T. Riitta

  91. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei Sari!
    Tapanani oli Hauholla kirjata virkamiesten lausunnot, puheenvuorojen ytimet ja kommentit kokouspöytäkirjoihin tai muihin papereihin kellonaikoineen. Jopa kavereidenkin ”hauskimmat” kommentit. Oli sitten helppoa ”muistella”. Hämeenlinnassa kuvittelin tällaisten muistiinpanojen olevan turhaa. Erehdyin.
    Hauholla saimme laskelmat virkamiehiltä varsin nopeasti. Ainakin päätöksenteon tueksi. Täälä ei. Kuten Sari infossa kuulit, Lindberg kertoi esim kotipalvelussa olevan ”vähän hakusessa, mitä tilaaja ostaa”. Siis ostavat kotipalvelutunteja! Entä sitten? Tällaiset laskelmat yms eivät riitä päätöksenteon pohjaksi. Voit olla varma, että jatkan asiasta huomenna valtuustosalissa. Tervetuloa! T, Hannu

  92. avatar vanhus sanoo:

    Sari R. kertoo ymmärtäneensä ”aika monta asiaa” Innamaan kirjoituksesta, mikä ei vielä todista, että hän olisi ymmärtänyt ne samalla tavoin kuin Innamaa.

    Sitä ymmärrystäkin kun on niin montaa sorttia.

  93. avatar Juhani Nikkanen sanoo:

    Morjes vaan !
    Olipa kiva huomio Sari ,että pyydät laskelmia kun et ole ,eikä Linberikään ole pyynnöistä huolimatta pystynyt antamaan selvitystä kunpi tulee halvemmaksi kaupungin laitospaikka vai ,yksityinen voittoa tuottava laitos jonka me veronmaksajat maksamme . Nythän haetaan säästöjä rakennemuutoksella Sari , eikö niin. Eikö ole aika erikoista juttua virkamieheltä että hän käy kertomassa liitoskunnissa , että vanhainkodeille ei ole muuta virkaa kuin dydamiitia alle vaan. Onko ihan kaikki” HOKSOTTIMET” kunnossa? Tämänkin herran palkan me veronmaksajat maksamme. Käräjiä tulee,,,,

  94. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Sunnuntaipäivää!

    Onpa täällä blogissa käyty pitkät keskustelut sillä aikaa kun minä olen passannut viikonloppuvieraita. Nyt juna lähti kohti Kokkolaa ja täytyy alkaa valmistautua huomiseen valtuuston kokoukseen.

    Huomenna valtuusto päättää ensi vuoden tilausbudjetista. Budjetille on asetettu tiukat raamit, eli menot eivät saisi kasvaa yhtään tästä vuodesta. Siltikin kaupunki joutuu ottamaan velkaa jopa käyttömenoihin. Se on sama asia kuin perhe ottaisi velkaa ruokalaskun maksamiseen.

    Nyt olisi viimeinen paikka miettiä, voidaanko tehdä jotain muutoksia kaupunginhallituksen esittämään pohjaehdotukseen. Jos jonnekin halutaan satsata lisää – vaikkapa vanhustenhuoltoon – se on jostain muusta pois. Mistä käyttömenoista olisi varaa karsia…? Vai pitäisikö nostaa veroäyriä samaan tasoon Hattulan kanssa, 19,25 :een?. Sillä saataisiin kasaan 2,3 miljoonaa euroa, joka voitaisiin sijoittaa esim. vanhuspalveluihin ja ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Tai välttää pääosa lomautuksista.

    Hannu, aikooko keskustan ryhmä esittää Mäntykodon toiminnan jatkamista? Mistä siihen rahat? Olisi hyvä, jos lähettäisit oman budjetin muutosesityksesi tiedoksi kaikille valtuutetuille jo tänään. Huomenna valtuustossa on aika epätodennäköistä saada enää aikaan mitään merkittäviä muutoksia.

    Yhteistyöterveisin

    Teija

  95. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Tuleeko Mäntykodon toiminnan jatkaminen todellakin niin kalliiksi, että se vaarantaa HML budjetin?!
    Verorahojahan kerätään tietyistä syistä, joihin ei kuulu mammuttimaisen hallinnollisen organisaation ylläpito.
    Jos on varaa sellaisen koskemattomuuteen,
    pitäisi löytyä myös varat muutaman vanhuksen ylläpitoon Mäntykodossa. Eiväthän he ole syyllisiä liitoksen aiheuttamaan virkamiesarmeijan kustannuksiin.
    Onko tämä jonkinsorttinen arvovaltakysymys,
    asiaan perehtymättömyyttä, mukavuudenhalua, vai mistä kiikastaa..
    Riitta

  96. avatar Soili Hakala sanoo:

    Kyllä nyt on myöhäistä alkaa hakea lisäkannatusta veroäyrin nostamiselle siitä, mitä kaupunginhallitus on linjannut.
    Rahanreikiä kaupungissamme riittää, koska valtio on sysännyt kunnille yhä uusia velvoitteita antamatta niihin rahoitusta. Siinä yksi syy kuntien, myös Hämeenlinnan, ahdinkoon. Kuntaministeri Mari Kiviniemi muistaakseni jo myönsi, että oli virhe taata viiden vuoden irtisanomissuoja liittyneiden kuntien myötä rajusti kasvaneelle henkilöstölle. Tämänkin asian kanssa nyt moniliitoskuntien on vain elettävä.

    Veroäyrin katsottiin liitosvaiheessa voivan pysyä 18 %:na, kun samalla olisi tehty niitä paljon puhuttuja rakenteellisia uudistuksia. Uskottiin tilaaja – tuottaja -mallin tuovan säästöjä, kun palveluja ”ostettaessa” olisi tiedossa niiden hinta. Nyt on todettava, että otollisemmissakin olosuhteissa olisi kulunut aikaa, ennen kuin uusien toimintamallien tuomat hyödyt olisi saavutettu.

    Nyt on siis esitetty veroprosentiksi 19. Uskon, että se on kipuraja. Hämeenlinna ei vastakaan halunne lisätä asukkaidensa verotaakkaa koettamatta ensin muita keinoja. Puheet siitä, että korotettua veroprosenttia voitaisiin tulevaisuudessa myös alentaa, ovat toiveajattelua, eivät realismia.

  97. avatar Juhani Nikkanen sanoo:

    Tervehdys !
    Veroäyri pitäisi nostaa nyt kahteenkyppiin , kun tosiasiassa se on ns, nimellis prosentti . Kaupunkin todellinen porosentti lienee noin 13-14 paikkeilla , tämä johtuu veronmaksajille annettavista vähennyksistä. Hiukan riippuu siitä minkälainen väestörakenne kaupungissa/ kunnissa on. Vasta tällä verokertymällä maksetaan palveluita ja muita kaupungin vastuita. Tämä näkökulma jää usein keskustelematta kun asiasta lehtienkin palstoilla kerrotaan. Kertymillä maksetaan eikä nimellisarvoilla . Mennään duuniin välillä ,,, hyviä yöunia

  98. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Veroprosenttikeskustelua on käyty meidän ryhmän sisällä ja käydään edelleen. Mikään ei ole vielä myöhäistä, sillä huomenna on ryhmänjohtajien palaveri ennen valtuustoa ja vaihtoehtoja mietitään muuallakin. Kiinteistöverosta on ainakin tulossa rinnakkaisesitys valtuustoon. Siksi halusin nostaa asian tässä keskusteluun ja toivoisin kommentteja muiltakin.

    Olen tutkinut suurennuslasilla tuottavuusohjelman tarkistamisohjelmaa vuosille 2009-2012. Siinä on paljon hyvää asiaa ja oikeita periaatteita, kunhan ne vaan toteutuisivat. Monia ristiriitojakin löytyy. Ennaltaehkäisyyn ja kotipalveluun halutaan panostaa, mutta samalla kuitenkin virkoja karsitaan sieltäkin.

    Vanhusten kotihoitoa on tarkoitus vahvistaa. Tänä vuonna on kuitenkin (tuottavuusohjeloman nimissä) lopetettu kotihoidon vakansseista viisi. Mäntykodon vakansseista viisi on puolestaan tarkoitus siirtää kotihoitoa vahvistamaan. Siis plus miinus nolla kotihoidon vahvistamiseen.

    Mäntykodon ja Vuorentaan lakkautussuunnitelmissa kummastuttaa se, ettei niille ole laskettu mitään hintaa. Kyläkoulujen lakkautuksista on kerrottu koko ajan, että yhden 2-opettajaisen koulun lakkautus tuo säästöä 100 000 vuodessa. Miksei vanhainkotien lakkautussäästöistä ole esitetty mitään lukua? Kai niille joku summa olisi laskettavissa?

    Netissä olevaan kaupungin tilausbudjettiin ei ole edelleenkään ilmestynyt ikäihmisten palveluiden tunnuslukuja (s.66). Missähän kiikastaa? Täytyypä soitella aamulla virkamiehille…

  99. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei

    Minä toivotan kaikille valtuutetuille sen verran itsesuojeluvaistoa, ettei suuria päätöksiä tehtäisi liian vähäisillä ja epätarkoilla tiedoilla.

    Veroja ei oikeasti pitäisi nostaa näin laman aikana, vaan silloin kun menee hyvin ja laittaa rahoja säästöön. Näin eivät ole lähimenneisyydessä tulevaisuudesta vastuuta kantaneet toimineet ja vaihtoehdot ovat nyt vähissä.

    Hämeenlinnassa tehdään aina juttuja kun muuallakin … kaikissa lähistön kunnissa ja kaupungeissa on prosentti paljon korkeampi kuin 19 joten Hämeenlinnan on tässä asiassa turha hakea kruunua itselleen palvelujen ollessa siellä tietyllä tasolla.

    T. Irma

  100. avatar Sari R sanoo:

    Iltaa, taitaa mennä taas yön puolelle ennenkuin huomista varten on kaikki valmiina. Tämä alkaa olla jo niin pitkä ketju, että osa alussa lausutusta on jo unohtunut;)
    Eli Juhanille lainaus tuolla aiemmin kirjoittamastani kommentista säästöistä, joita yksiköiden sulkemisella on saatavissa ”Talous on väline eikä päämäärä, ja siksi resurssien kohdentamisella on merkitystä.
    Ja Hannu, jos 103 asukasta hoidetaan vanhainkodin sijasta tehostetun palveluasuminen dementiakodissa, kustannussäästö kaupungille on 1 090 255 €/v. Lisäksi jää pois vanhainkotien investointikustannus n. 4 milj /euroa /vanhainkoti/40 v. Nämä luvut olivat lautakunnassa esillä. Eli merkittävä muutos.” Tähän oli Hannulla erilainen näkemys ja sen laskelmia kyseltiin useamman naisen voimin;))
    Toinen asia, ymmärrämmehän ja muistammehan kaikki, että talous on jäämässä alijäämäiseksi näilläkin reunaehdoilla. Eli tilanne on kriittinen, tulevaisuuden kannalta. Kiinteistöveron nostolla on myös rajansa, sen kustannukset kohdistuvat välillisesti kuitenkin myös vuokralla-asujiin ja näin nostaa asumiskustannuksia kaikilla. Kun talous on tiukoilla monella kaupunkilaiselle johtuen taantuman eri syistä, on mielestäni syytä olla tarkkana siinä, kuinka paljon verotusta kiristetään.
    Huomenna siis edelleen pohditaan ja pyöritellään. Uskon ja tiedän että kaikilla ryhmillä sekä valtuutetuilla on varmasti sama tavoite, hämeenlinnalaisten hyvinvointi. Keinoista ollaan ehkä vähän eri mieltä ja aikatauluista. Meillä on ollut hyvä etukeno suhteessa moneen muuhun paikkakuntaan ja se on syytä säilyttää. Nyt on aika rakentaa eikä hajoittaa ja etsiä yhdessä sopua. Veikkaan, että vaikein vuosi on vasta edessä.
    Sari

  101. avatar vanhus sanoo:

    Mitä enää epäilette? Jos 103 vanhuksen siirto yksityiseen hoitoon tuottaa noin paljon kaupungille, niin nyt on kyllä aika yksityistää koko rupusakki, kotona-asuvat mukaan lukien.

    Ja aatelkaas, miten paljon kaupunki rikastuisi kun vuokraisi esim. koko Voutilan turvapaikanhakijoille!

    Siinä sitä vasta oikein kunnon rakennemuutosta olisi.

  102. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Näin on, yöhommiksi menee. Olen aivan samaa mieltä siitä, että nyt on aika rakentaa ja etsiä yhdessä mahdollisimman hyvää lopputulosta. Meillä on edessä lista vaikeita haasteita, joihin ei ole olemassa helppoja vastauksia. Samasta ohentuneesta pussista täytyisi riittää rahaa ikäihmisten laadukkaaseen hoitoon, yhä kasvavaan lastensuojelu- ja perhetyöhön, hyvään koulutukseen ja lisääntyvään erityisopetuksen tarpeeseen, sairastavan ja yhä sairaammaksi käyvän väestön hoitamiseen, rapistuvien rakennusten ja tiestön kunnossapitoon ja moneen, moneen muuhun tärkeään.

    Koetetaan tehdä mahdollisimman hyvä tilausbudjetti. Valitettavasti monta tärkeää asiaa tulee kuitenkin jäämään vaille riittävää panostusta.

    Hyvää yötä nukkumaan jo meneville…

    t. Teija

  103. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Sarille..
    ”Ymmärrämmehän ja muistammehan kaikki, että talous on jäämässä alijäämäiseksi näilläkin reunaehdoilla.”
    Ymmärrätköhän sinä Sari, mitä viestität tuolla lauseellasi.
    Puhut kuin idiooteille.
    Raunioille tulevaisuutta rakentamaan, hinnalla millä hyvänsä?!
    Riitta

  104. avatar Soili Hakala sanoo:

    Olen edelleen sitä mieltä, että myöhässä ollaan, kun budjettikokouksen aattona viritellään muutosehdotuksia, joiden vaikutuksia ei näin lyhyessä ajassa voi arvioida.
    Tampereella valtuustoryhmät tekivät syksyn kulessa ns. valtuustosopimuksen, jossa kaikki puolueet sitoutuivat yhdessä laman torjuntaan ja yhdessä sopivat keinoista, jotka sitten kirjattiin tähän muutaman sivun sopimukseen. Luin sen Aamulehden nettisivuilta.
    Kun talous näin sukeltaa, tarvitaan koko puoluekentän yhteistyötä. Nyt ei olisi tilaa irtopisteiden keräämiselle.

  105. avatar Sari R sanoo:

    Hei vielä, meillä tuo valtuustoryhmien välinen sopimus tehtiin jo tammikuussa, päivitetään vuodenvaihteessa. Ja tismalleen samaa mieltä, irtopisteitä ei ole tulossa.
    Sari

  106. avatar Sari R sanoo:

    Ja Riitalle vielä. Muutamia viestejä lukiessani tuli mieleen että, ehkä tuotakin asiaa kannattaa vielä korostaa. Samoin kun joitain viestejä lukiessani ymmärrän täysin että kaikkia politiikkoja ei inspiroi näillä palstoilla käyty debatti.
    Respect.
    Sari

  107. avatar vanhus sanoo:

    Sari R. kirjoitti: ”Samoin kun joitain viestejä lukiessani ymmärrän täysin että kaikkia politiikkoja ei inspiroi näillä palstoilla käyty debatti.”

    Kerrankin olen Sari R.:n kanssa täysin samaa mieltä ja ehdotankin Teijalle, että hän karsisi ”debatista” pois kaikki älykääpiö – jutut. Hänhän sen voi tehdä.

  108. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Kaikki keskustelu on arvokasta. Toivon, että se tapahtuu toisiamme kunnioittaen ja arvostaen. Jokainen meistä kantaa huolta tämän kaupungin asioista. Ihan vapaaehtoisesti ja valtavasti omaa aikaa uhraten.

    t. Teija

Jätä kommentti

css.php