Ennaltaehkäisyä vai kriisihoitoa?

Classroom.jpgJuttelin muutama päivä sitten erään ystäväni kanssa, joka toimii aineenopettajana hämeenlinnalaisessa yläkoulussa. Tarinat koulun arjesta kuulostivat uskomattomilta, mutta ovat jokapäiväistä todellisuutta oppilaille ja opettajille. Aineenopetuksesta ei voi puhua mitään, vaan opettajat toimivat ennemminkin sosiaalityöntekijöinä. Saman kokemuksen jakavat myös ystäväni kollegat. Monien oppilaiden käytös tuntuu täysin sekopäiseltä sähellykseltä.

Hämeenlinnalaiskouluissa on hyvin suuret opetusryhmät. Suuressa joukossa tyhmyys tiivistyy ja muutama oppilas saa koko luokan sekaisin. Ystäväni vertasi tilannetta naapurikunnan yläkouluun, jossa kieliryhmät on jaettu ja  luokkakoot huomattavasti pienemmät. Luokan ilmapiiri ja työrauha on kuin eri planeetalta.

Tarinointia kuunnellessani mietin, että kyseisessä koulussa riittäisi töitä useammallekin koulukuraattorille. Kuitenkaan Hämeenlinnassa yhdelläkään koululla ei ole omaa kuraattoria tai psykologia. Kouluterveydenhoitajakin on yleensä paikalla vain muutaman tunnin tiettyinä päivinä. Minne oppilaat menevät pahan olonsa kanssa?  Ei ole tarkoitus, että opettajan opetustunnit kuluvat poliisina ja sosiaalityöntekijänä toimimiseen. Osa oppilaista haluaisi kuitenkin oppia.

Olisiko tässäkin kaupungissa vihdoin aika panostaa lapsiin ja nuoriin?  Koulujen opetusryhmät on saatava pienemmiksi, jotta aikaa jää jokaiselle oppilaalle. Oppilashuoltohenkilöstöä tarvitaan kipeästi lisää. Lastensuojelutyö ja nuorisopsykiatria vaativat lisäresursseja. Tiedän hyvin, että rahaa on niukasti. Silti lasten ja nuorten hoitamattomat ongelmat kasvavat koko ajan pelottavan suurta korkoa.

Olemme saaneet viime päivinä lukea Jokela-lautakunnan tutkimuksen tuloksia. Teksti on vakavaa ja se kannattaa ottaa tosissaan. Eikö olisi paljon parempi varata rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn  kuin mahdollisen kriisitilanteen jälkihoitoon?

2 kommenttia artikkeliin “Ennaltaehkäisyä vai kriisihoitoa?”
  1. avatar Ismo Soukola sanoo:

    Ennen sanottiin jostain häirikkökoululaisesta, että hän on tuleva poliisin asiakas. Nykyään nämä alaikäiset terroristialut ovat sitä jo.

    On paljon helpompaa vaatia käsiaseiden ja väkivaltavideopelien täyskieltoa kuin ottaa vastuu omista tekemisistään aikuisina, vanhempina ja kasvattajina.

    Siinä, Teija, olet oikeassa, että nuorissa säästetty euro on tulevaisuudessa tuhatkertaisesti tuhlattu euro.

  2. Hei Ismo!

    Olen täsmälleen samaa mieltä siinä, että nuorissa säästetty euro on tulevaisuudessa tuhatkertaisesti tuhlattu euro. Luin juuri eräästä lehtiartikkelista, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle puolitoista miljoonaa euroa. Sillä rahalla palkkaisi muutaman tukihenkilön tämän kaupungin oppilashuoltoon…

    Osa oireilevista nuorista saattaa todella olla vaaraksi itselleen tai toisille, ellei saa ajoissa apua. Näitä oppilaita varten pitäisi olla parempi tukiverkosto. Osa häiriköistä on taas aivan tavallisia säheltäjiä, joka menevät porukan mukana kaikkeen tyhmään. Heidät tulisi saada tajuamaan, että jokainen on vastuussa teoistaan. Koulu ei ole pelkkä pelleilypaikka.

    Mainitset myös vanhempien vastuun kasvattajina. Se on avain totta ja siitä olen kirjoittanut jo aikaisemmin. Vanhempien pitäisi olla aikuisia ja ottaa vastuu omista lapsistaan. Valitettavasti vain kaikki vanhemmat eivät siihen kykene. Silloin tarvitaan yhteiskunnan apua.

Jätä kommentti

css.php