Väri-iloa kaupunkikuvaan

Teimme hiihtolomalla muutaman päivän matkan Barcelonaan.  Kaupunki oli mielenkiintoinen ja näkemisen arvoinen. Antonio Gaudin mielikuvituksellinen arkkitehtuuri sai hyvälle tuulelle. Picasson ja  Miron taidemuseot panivat ihmettelemään ihmisen mielen liikkeitä. Kävelykatujen ihmispatsaat saivat hämmästymään, katusoittajat pysähtymään ja kuuntelemaan. Kaupunki eli ja sykki aamusta yöhön.

Barcelona on kuin Gaudin mosaiikkityö, jossa eriväriset palat sopivat yhteen ja luovat yhdessä upean  kokonaisuuden.  Jokaisella palalla on paikkansa. Kaupunki on eri puolilta maailmaa tulleiden eriväristen ihmisten monikulttuurinen kokonaisuus.

En tiedä, millä tavalla Barcelonassa on hoidettu maahanmuuttajien kotouttaminen, mutta hyvin tuntui homma toimivan.  Katalonialainen ahkeruus ja työteliäisyys oli silmiinpistävää – oli työntekijä minkä värinen tahansa. Tekeville käsille riitti töitä.

Jäin miettimään, mitä haluaisin tuoda matkalta kotiin tuliaisiksi. Tahtoisin tuoda väri-iloa katukuvaan niin arkkitehtuurin kuin ihmisten myötä. Tahtoisin tuoda aina avoinna olevat kirkot, jonne voi pistäytyä hiljentymään milloin vaan. Toisin ihanat kahvilat, jotka ovat auki myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Ennen kaikkea haluaisin tuoda mukanani Katalonian auringon lämpöä ja valoa. Lämpöä, joka lämmittää myös sielua ja sydäntä.  Valoa, joka saa värit loistamaan ja hymyn suupieleen. Näkyyköhän se aurinko pian täälläkin? IMG_0615.jpg

2 kommenttia artikkeliin “Väri-iloa kaupunkikuvaan”
  1. Hei Teija!
    Kuulostaa ihanalta ja paljon olen kuullut kehuttavan Barcelonaa. Olen monesti miettinyt samaa kuin sinä – miten saisimme väriä, iloa ja huumoriakin katukuvaan. Meille pohjoisen pimeyden vakaville vaeltajille se olisi erityisen tärkeää. Taidekin on täällä usein vain vakavaa ja arvokasta ja maksaa maltaita. Luovaa hulluutta pitäisi välillä päästää valloilleen, myös arkkitehtuurissa, josta Barcelona on kuuluisa.

    Nyt kun Iittala on merkittävän kaupungin osa, toivon, että Iittalan anti maailmalle nähtäisiin yhtä tärkeänä kuin panostus keskikaupungin ’portin’ kehittämiseen. Tänne kurvaa tuhansia turisteja kesässä katselemaan lasia ja naivistista taidetta, mutta minkä mielikuvan he saavat auton tai bussin ikkunasta kylää katsellessaan… asfalttiparkkipaikkoja, roskankeräyspiste, pöpelikköä…

    Naivistinäyttelyssä ilo pirskahtelee ja väriä riittää – miten sitä saataisiin levitettyä koko kylään ohikulkijoiden riemuksi? Kaupunginosamme voisi profiloitua ’lapsellisen’ hyvänä asuinpaikkana ja taideyhteisönä. Eikä olisi yhtään haitaksi kaupungille, jos jo ensi kesän turistit täällä Iittalassa käydessään tietäisivät käyneensä Hämeenlinnassa.

  2. Hei Hanna!

    Kiitos kommentista! Barcelona on upea kaupunki, jonne kaikkien arkkitehtuurista kiinnostuneiden kannattaisi ainakin kerran elämässään mennä.

    Olen aivan samaa mieltä, että väri-iloa ja luovaa hulluutta voisi näkyä enemmän Hämeenlinnan katukuvassa ja rakennuksissa. Esimerkiksi Verkatehtaalla pitäisi ilman muuta olla vähintään yksi näyttävä Iittalan lasista tehty taideteos. En ymmärrä, miksi myös monet uudet kerrostalot ovat kovin mustanpuhuvia ja muodot tylsän laatikkomaisia. Gaudin rakennuksissa ei ollut montakaan suoraa kulmaa…

    Iittala voisi tosiaan hyvin profioitua ”lapsellisen” hyvänä asuinpaikkana ja taideyhteisönä. Sinne jos jonnekin sopisi myös väri-iloa pursuavat asuin- ja liikerakennukset. Iittalassa on upea lasimäki, mutta itse kylä ei kovin paljon koreile. Naivistista taidetta voisi näkyä muuallakin kuin vanhan kansakoulun seinillä.

    Iittalalla on hyvät edellytykset kasvaa ja kehittyä, kun se on niin mainioiden yhteyksien päässä. Kaupunginosan suunnitteluun kannattaa kuitenkin panostaa, ettei siitä tule tavallinen hallikylä, joita Suomi on pullollaan!

Jätä kommentti

css.php