|
 Olen joutunut yllättäen omaishoitajaksi. Mieheni katkaisi nilkkansa ja kävelee nyt kahdeksan viikkoa kipsi jalassaan. Tai ei vielä juurikaan kävele, vaan siirtyy sängystä sohvalle ja sohvalta ruokapöytään vaivalloisesti kyynärsauvojen avulla. Arki on hankalaa ja päivät pitkiä. Apua tarvitaan pienissäkin asioissa.
Mies määrättiin leikkauksen jälkeen aluksi pyörätuoliin. Enpä ollut ennen huomannut, miten kapeita ovat kodin ovet, miten korkeita kynnykset ja liukkaita lattiat. Kolmessa tasossa oleva kotimme ei todellakaan ole mikään vammaisen asunto. Mietin, miten ihmeessä vanhukset selviytyvät kodeissaan, joista harvat on suunniteltu esteettömäksi. Monet asuvat rintamamiestaloissa, joissa on jyrkkiä portaita ja ahtaita nurkkia. Asuntojen saneeraamiseen on pakko varata rahaa, jos haluamme ikäihmisten asuvan mahdollisimman pitkään kotona.
Tetolan jäsenenä on ollut hyödyllistä saada käytännön kokemusta yhteispäivystyksen ja kotihoidon toimivuudesta – tai toimimattomuudesta. Yhteispäivystyksen lääkäri- ja hoitajapula on tuttua jokaiselle, joka on joutunut käyttämään ensiavun palveluita. On uskomatonta, että lauantai-iltanakin leikkauspotilaita hoitamassa on vain yksi kirurgi ja pari sairaanhoitajaa.
Ensiapu toimii kiireellisyysperiaatteella, eli vakavimmat tapaukset hoidetaan ensin. Se on aivan oikein. Kuitenkin on kohtuutonta, että niin potilaat joutuvat odottamaan tuntikausia jokaisen toimenpiteen välissä, tietämättä mitä seuraavaksi tapahtuu ja ja milloin. Eräskin vanha pariskunta oli ollut illansuussa lievässä kolarissa ja odotti vielä kahden aikaan yöllä tietoa siitä, saako lähteä kotiin. Lääkärillä ei ollut vielä siihen mennessä ollut aikaa tutkia rouvan röntgenkuvia. Yhteispäivystykseen tarvittaisiin ehdottomasti lisää henkilökuntaa ainakin iltaisin ja viikonloppuisin.
Uutena omaishoitajana olen törmännyt myös kotihoidon ongelmiin. Hämeenlinnassa kotihoitoa saavat vain yli 65-vuotiaat sairaalasta kotiutetut. Kuitenkin moni nuorempikin toipuja kaipaa jotain apua selvitäkseen yksin pitkän päivän kotona. Muutama kotisairaanhoitaja tai kotiavustaja tarvittaisiin myös alle 65-vuotiaita potilaita varten.
Parasta terveydenhuoltoa on sairauksien ja tapaturmien ennalta ehkäisy. Kuitenkin silloin kun jotain vakavaa sattuu, ei yhteiskunnan palveluiden tärkeysjärjestyksestä ole mitään epäselvyyttä. Terveydenhuolto maksaa, mutta terveys on jokaiselle kultaakin kalliimpi.
Suvivirsi on laulettu ja oppilaat saateltu kesälomalle. Sain eräältä tytöltä lahjaksi pienen aforismikirjan, jonka nimi on ”Onni”. Siinä on paljon viisaita ajatuksia, joista haluan poimia tähän muutaman.
Onnellisen elämän salaisuus ei ole siinä,
että tekee sitä mistä pitää,
vaan että pitää siitä mikä on tehtävä.
Tuntematon
Käytä lahjojasi.
Metsät olisivat hyvin hiljaisia,
elleivät siellä laulaisi muut kuin kauneimmin laulavat linnut.
William Blake
Elämä on kuin soittaisi viulua julkisesti
ja opettelisi tuntemaan instrumenttinsa soittamisen myötä.
Samuel Butler
Älä odota olevasi onnellinen nauraaksesi.
Saatat kuolla ilman että olet koskaan nauranut!
Jean de la Bruyère
Kiviröykkiö lakkaa olemasta kiviröykkiö sillä hetkellä,
kun sitä tarkastelee ihminen,
jolla on sisimmässään kuva katedraalista.
Antoine de Saint-Exupéry
Olen entistä vakuuttuneempi siitä,
että se olemmeko onnellisia tai onnettomia
riippuu pikemminkin tavasta,
jolla kohtaamme elämän tapahtumia
kuin itse tapahtumien laadusta.
Wilhelm von Humboldt
Elä niin,
että muistosi ovat osa onneasi.
Tuntematon
Onnea ja iloa alkaneeseen kesään!
t. Teija
Vappu on juhlittu ja marssit marssittu. Olimme torilla ja Reskalla seuraamassa sinistä, punaista ja vihreää vapputapahtumaa. Punalippujen liehuessa mietin, kuka marssisi työttömien, pätkätyöläisten, syrjäytyneiden nuorten ja kansaneläkeläisten puolesta.
kuva: Pekka Helin 1984
Osallistuin huhtikuussa kahteen mielenkiintoiseen tilaisuuteen, joissa käsiteltiin ihmisryhmien eriarvoistumista ja syrjäytymistä yhteiskunnassamme. Samaan aikaan kun suurella osalla suomalaisista menee entistä paremmin, kasvava väestönosa elää köyhyysrajan alapuolella. Työttömyys- ja syrjäytymiskierre alkaa yhä nuorempana ja saattaa kulkea ”perintönä” jo kolmannelle sukupolvelle.
Huhtikuun puolivälissä Wetterhoffin auditoriossa järjestettiin Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi. Foorumissa todettiin, että kansalaisjärjestöjen eräs tärkeä tehtävä on huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ennalta ehkäisy. Jäin miettimään, miten kunta voisi tässä tehtävässä toimia paremmin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Sen asiantuntemusta ei ehkä osata riittävästi hyödyntää kunnan päätöksenteossa ja erilaisten hankkeiden suunnittelussa.
Hämeenlinnan Seudun Mielenterveysseuran 27.4. raatihuoneella järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin työttömyyden monia kasvoja. Ne kasvot ovat köyhyyden ja syrjäytymisen synkistämät. Tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta oli huolestunein ylisukupolvisesta syrjäytymisestä, johon hyvä mallioppiminen saadaan jo kotona.
Syrjäytymiskehitys alkaa usein varhaisella iällä. Lapsuusperheen köyhyys, koulukiusatuksi tuleminen ja toistuvat epäonnistumisen kokemukset muokkaavat maaperää syrjäytymiselle. Koulupudokkaista kasvaa helposti ”EKTH-sukupolvi” jolla Ei ole Koulutusta, Työtä, Harjoittelupaikkaa.
Kaikkein köyhimpien ja syrjäytyneiden miesten asialle omistautunut lääkäri ja poliitikko Ilkka Taipale varoittaa seurauksista, jotka uhkaavat yhteiskuntaa, ellei köyhien asemaa paranneta. Hänen mukaansa Suomen pahin turvallisuusuhka ovat yksinäiset, syrjäytyneet 30-40-vuotiaat miehet.
Syrjäytyminen on yksi tämän hetken kaikkein vakavimpia haasteita, johon tulisi paneutua niin valtion kuin kunnan tasolla. Se on ennen pitkää uhka myös yhteiskuntarauhalle, jopa täällä Hämeenlinnassa. Mitä aiomme tehdä?
 Päivi Räsänen jätti eilen lakialoitteen, jossa ehdotetaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusten tiukentamista. Toivon todella, että lakialoite menee läpi ja saa laajan kannatuksen eri puolueryhmissä. On korkea aika tiukentaa yleistä oikeustajua vastaan olevaa hämmästyttävän lievää ja epäyhtenäistä lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten lainsäädäntöä. Rikoksentekijä selviää usein vain sakoilla. Ehdollinen on selvästi yleisin rangaistus ja vankilatuomioita annetaan harvoin.
Valtakunnansyyttäjänvirasto ja useat oikeusoppineet pitävät lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia liian lievinä. Myös yleinen oikeustaju puoltaa ankarampia rangaistuksia. On järkyttävää lukea tuomioiden perusteista, että ”käytetty väkivalta oli verrattain lievää”. Rangaistus on aina viesti rikoksen vakavuudesta ja tekijän syyllisyydestä. Oikeudenmukaisella ja tarpeeksi ankaralla tuomiolla on tärkeä merkitys myös uhrin toipumiselle, sillä usein lapsi kokee itse olevansa syyllinen ja vastuussa tapahtumista.
Lakialoitteessa esitetään rangaistusten koventamista siten, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä säädettävä minimirangaistus olisi yksi vuosi vankeutta. Lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettava minimirangaistus olisi kaksi vuotta vankeutta.
Sosiaalisen median avulla seksuaalisesti kieroutuneiden aikuisten turhan helppo saada yhteys kotona yksin oleviin lapsiin. Samalla kun lainsäädäntöä tiukennetaan, on syytä tehostaa myös nettikasvatusta ja vanhempien valvontaa siinä, mitä lapset vapaa-ajallaan tekevät.
 Terveyden ja toimintakyvyn lautakunta piti keskiviikkona yhteisen seminaarin terveyskeskusliikelaitoksen johtokunnan kanssa. Seminaarin teemana oli perusterveydenhuollon kehittäminen Hämeenlinnassa.
Terveyskeskusliikelaitoksen toimitusjohtaja Risto Mäkinen kuvaili tyypillistä vastaanotolle saapuvaa potilasta: keski-ikäinen nainen, jolla on ylipainoa, kakkostyypin diabetes, särkyä, unettomuutta ja masennusta. Todennäköisesti potilas lähtee vastaanotolta mukanaan särky- tai unilääkeresepti. Sopii kysyä, saavutettiinko lääkärikäynnillä mitään terveyshyötyä.
Terveyskeskukset on aikanaan perustettu edistämään kansalaisten terveyttä, mutta vuosien varrella toiminta on yhä enemmän muuttunut sairauksien hoitamiseksi ja oireiden lievittämiseksi. Terveyskeskusten tehokkuutta mitataan hoitosuoritteiden määrällä, kun oikeampaa olisi mitata tuotettua terveyshyötyä. Ennalta ehkäisevä työ hautautuu korjaavan työn alle ja pieni avainasiakkaiden joukko kuluttaa suurimman osan resursseista.
Sitra julkaisi vuosi sitten raportin ”The Finnish Health Care System: A Value-Based Perspective”, joka tuo esille Suomen terveydenhuollon kehittämisen kulmakivet. Raportti soveltaa professori Michael Porterin terveyshyödyn mallin Suomen olosuhteisiin. Uudessa terveydenhuoltojärjestelmässä pelin säännöt on laadittu niin, että kaikkien toimijoiden yhteinen maali on mahdollisimman tehokas terveyden tuottaminen.
Hämeenlinnan terveyskeskusliikelaitos on oikeilla jäljillä suunnatessaan katseen kohti terveyshyödyn tuottamista. Tavoitteena tulee yksiselitteisesti olla potilaan terveyden lisääminen. Olennaista on vahvistaa asiakkaan asemaa ja omaa roolia terveytensä vaalijana. Painopistettä on vihdoin siirrettävä sairauksien hoidosta niiden ennalta ehkäisemiseen.
 Tänä vuonna vietämme Kalevalan juhlavuotta. Suomalaisten kansalliseepos täyttää 175 vuotta Kalevalan päivänä 28.2.2010. Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Elias Lönnrot kokosi runokokoelman niistä kansanrunoista, joita hän merkitsi muistiin runonkeruumatkoillaan Suomessa sekä Vienan ja Aunuksen Karjalassa. Lönnrot antoi kokoelmalle nimeksi ”Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista”.
Muinaissuomalaiset eivät tunteneet kirjoitusta, joten tarinat siirtyivät seuraaville sukupolville laulujen ja runojen avulla, jotka opeteltiin ulkoa. Lapset oppivat ne vanhemmiltaan tai kiertäviltä runonlaulajilta. Jotkut laulut kertoivat tositapahtumista, jotkut kuvitelluista muinaisista sankareista. Kalevala kuvaa muun muassa Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja kosiomatkoja.
Kalevala on poikkeuksellinen teos sikäli, että sillä on ollut tärkeä rooli suomalaisen kansallistunteen luojana ja se on vaikuttanut laajasti taiteisiin ja tieteisiin. Kalevalalla on edelleen vaikutusta nykysuomalaisen ajatteluun ja mielikuviin. Näin on niidenkin kohdalla, jotka eivät ole Kalevalaa koskaan lukeneet ja joita eepos ei erityisesti edes kiinnosta. Kalevalaiset ihmiskohtalot ja -tyypit eivät ole vieraita tämän päivän Suomessakaan. Lemminkäinen on häikäilemätön sankari ja naistenmies. Kullervo on kaltoin kohdeltu orpolapsi, josta ei julman lapsuuden takia koskaan kasva tasapainoista ja onnellista ihmistä.
Kalevala sisältää arvokasta tietoa suomalaisten ja karjalaisten vanhoista uskomuksista ja myyteistä. On mielenkiintoista havaita, että pakanuuden ajan suomalaisillakin on aavistus kaiken yläpuolella olevasta Jumalasta, joka on luoja ja maailmankaikkeuden ylläpitäjä. Kalevalan 43. runoon sisältyvä Väinämöisen rukous on yhtä ajankohtainen tänään kuin kerran savupirtissä laulettuna:
Anna Luoja, suo Jumala
anna onni ollaksemme.
Hyvin ain’ eleäksemme,
Kunnialla kuollaksemme.
Suloisessa Suomenmaassa
Kaunihissa Karjalassa!
Varjele, vakainen Luoja
Kaitse, kaunoinen Jumala,
Ole puolla poikiesi,
Aina lastesi apuna,
Aina yöllisnä tukena,
Päivällisnä vartiana.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Moni miettii, mistä ihmeestä kasvava pahoinvointi johtuu ja mitä sille voitaisiin tehdä. Miksi Jesse lyö kavereitaan jo päiväkodissa? Miksi lukiolainen surmaa luokkatovereitaan? Miksi nuoret tytöt ahdistuvat ja masentuvat?
Lasten ja nuorten pahoinvointi heijastanee yhteiskunnan tilannetta ja ilmapiiriä. Maailman tuska ja perheiden monitahoiset ongelmat siirtyvät aikuisista lapsiin. Väärillä esikuvilla ja vaikutteilla on suuri merkitys. Kuitenkin tärkeintä on se turva tai turvattomuus, jota lapsi ja nuori saa kokea omassa lähipiirissään kotona ja koulussa. Perusta tulevalle psyykkiselle hyvinvoinnille - tai pahoinvoinnille - luodaan jo varhain lapsuudessa. Jokaisen lapsen tulisi saada rakkautta ja rajoja kotona, hyväksyntää kaveripiirissä ja onnistumisia koulumaailmassa. Aina asiat eivät kuitenkaan mene näin.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan psyykkiset ongelmat ovat yllättävän yleisiä jo alle kouluikäisillä. Suurinta osaa lasten ja nuorten masennuksista ei osata tunnistaa riittävän ajoissa ja ne jäävät vaille hoitoa. Silti psykiatrista sairaanhoitoa saavien lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. On pysähdyttävää, että viidesosa suomalaisista nuorista sairastaa masennusta ja itsemurha on alle 25-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Kuitenkin vain murto-osa nuorista ahdistus- ja depressiopotilaista on hoidon piirissä.
Vuoden 2008 alussa astui voimaan uusi lastensuojelulaki. Lain tavoitteena on siirtää lastensuojelutyön painopistettä varhaiseen tukeen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn. Hyvä työväline on Hämeenlinnassa laadittu lastensuojelusuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hämeenlinnaan tulee saada riittävästi matalan kynnyksen palveluita. Samoin todetaan, että kouluilla annettavaa tukea on syytä lisätä ja tehostaa. Varhaisvaiheen palvelujen puutteesta seuraa vaikeutuvia ongelmia, kiireellisiä kodin ulkopuolelle sijoittamisia ja kalliita huostaanottoja. Tavoitteena on ennaltaehkäisevän lastensuojelun kehittäminen ja laaja-alainen yhteistyö varhaisen tuen järjestämisessä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.
Toivottavasti nämä hyvät suunnitelmat ja tavoitteet eivät jää vain paperille. Ennaltaehkäisy vaatii rahaa, mutta ongelmien korjaaminen monin verroin enemmän. On arvioitu, että yhdenkin nuoren syrjäytyminen työuralta ja elämästä maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Inhimillisiä kärsimyksiä ei voi rahassa mitata.
Jokaisen on hyvä tietää, että on olemassa monia lapsen psyykettä suojaavia ilmaisia tekijöitä. Lasta ja nuorta auttaa, jos lähipiirissä on ainakin yksi läheinen, turvallinen ja hänestä aidosti kiinnostunut aikuinen. Tällainen turvallinen aikuinen voi olla kuka tahansa meistä.
 Uusi vuosi alkoi lohduttomilla uutisilla Haitin maanjäristyksestä. Katastrofi iski rutiköyhään maahan, joka ei olisi tarvinnut enää yhtään lisää ongelmia. Maanjäristys tällaisessa maassa saa aikaan järkyttävät mittasuhteet.
Haitin tasavalta on noin yhdeksän miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä. Haitia vaivaavat muun muassa ruokapula, rikollisuus, puutteellinen koulujärjestelmä ja olematon terveydenhoito. Korruptio, diktatuuri ja luonnonkatastrofit ovat tuhonneet maan talouden. Tällaista tragediaa Haiti ei kuitenkaan ennen ole kokenut. Jopa kolmasosa maan väestöstä on välittömän avun tarpeessa menetettyään kotinsa ja kaiken omaisuutensa.
Jokainen suuronnettomuus osoittaa, että lähimmäisyyttä ja auttamisen halua on vielä jäljellä. Apua voi antaa useiden eri järjestöjen kautta. Kuluvalla viikolla SPR suorittaa lipaskeräyksen täällä Hämeenlinnassa. Avun tarve Haitissa ei lopu maanjäristyksen jälkien korjaamiseen. Maa tarvitsee ohjausta, tukea ja apua vielä vuosien, kenties vuosikymmenten ajan.
Haiti on kovin kaukana Suomesta, eikä onnettomuudessa kuollut tai loukkaantunut yhtään suomalaista. Sen takia katastrofi ei ehkä kosketa meitä yhtä läheltä kuin Aasian tsunamionnettomuus viisi vuotta sitten. Kuitenkin myös jokainen haitilainen on arvokas ihminen, jonkun omainen, jollekin tärkeä. Inhimillisyys kutsuu meitä auttamaan. Nyt.
 Vuoden vaihteessa on tapana toivottaa Hyvää Uutta Vuotta. Ei sanassa ”hyvä” ole mitään vikaa, mutta kovin paljoa se ei kerro siitä, mitä toiselle oikeasti toivoo. Löysin hyllystäni Jörg Zinkin vanhan kirjan ”Mitä sinulle toivoisin”. Siinä on asioita, joita toivon niin itselleni kuin Sinulle uuden vuoden alkaessa. Tässä joitain helmiä kirjan ajatuksista:
”Mitä sinulle toivoisin?
En toivo sitä,
että olisit kaunein puu maan päällä.
En sitä, että vuodesta vuoteen
kaikilla oksillasi loistaisi kukkia.
Vaan että joskus, johonkin oksaan
puhkeaisi kukka,
että joskus syntyisi jotain kaunista,
että rakkauden sana joskus tavoittaisi
jonkun sydämen.
Toivon, että eläisit lähellä taivasta
ja vahvasti sidottuna maahan
ja että katsoisit yhä uudestaan ylöspäin,
sinne missä ovat latvat ja taivas.
Toivon sinulle ystäviä,
avuliaita, häiritseviä,
niitä joita tarvitset tai
jotka tarvitsevat sinua.
En toivo sinulle elämää,
jossa ei ole vaivaa ja haasteita.
Sen sijaan toivon,
ettei elämäsi valu tyhjiin.
Toivon sinulle
kätten ja sydämen voimaa.
Ja toivotan sinulle,
eräällä vanhalla sanalla
toivotan sinulle ”siunausta”,
sitä että vilja kasvaa aurasi jäljessä,
ruumiin ja sielun leipä,
ja että olkien lomissa
aina vilkkuu kukkia. ”
Onnea ja siunausta uuteen vuoteen!
Teija
.
Mieleenpainuvimmat joulumuistoni liittyvät Thaimaahan, jossa olen viettänyt kahdeksan joulua elämästäni. Vaikka maassa ei ollut lunta eikä järvi jäässä, eikä pääskykään pitkän matkan päässä, niin lämmin henkäys kävi kesäsäässä ja toi joulun tropiikkiin asti.
Bangkokin suomalaisten joulu alkaa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudesta, jonka luterilainen kirkko järjestää aina ensimmäisenä adventtina. Tapahtuma kokoaa yhteen suomalaisväestön Aurinkomatkojen oppaista ja suomalaiskoulun opettajista suurlähettilääseen saakka. Yhdessä lauletaan tippa silmässä rakkaita joululauluja ja mielet valtaa hetkeksi haikeus.
Joulukuun alussa Bangkokin keskusta puhkeaa upeaan juhlavalaistukseen. Thaimaan kuninkaan syntymäpäivää vietetään 5.12. ja sen kunniaksi pääkadut ovat valo- ja kukkamerenä. Suomalaisten on hauska ajatella, että koko komeus juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää. Joulua ja uutta vuotta kohden mentäessä valot vain lisääntyvät.
Thaimaan suomalaisella koululla jouluvalmistelut alkoivat varhain. Askarreltiin enkeleitä ja tonttuja, harjoiteltiin jouluohjelmia ja valmistauduttiin koulun joulujuhlaan. Juhlat pidettiin usein ulkona pihamaalla, ja pimeässä illassa kynttilät ja joululaulut levittivät lämmintä tunnelmaa myös uteliaaseen naapurustoon. Vihreälle nurmelle oli paimenten hyvä sytyttää nuotionsa, ja palmujen välistä loisti joulun tähti yhtä kirkkaasti kuin silloin ensimmäisenä jouluna.
Joulunpyhät vietin yleensä Siaminlahden rannalla Huahinissa, jossa sijaitsee lähettien lomakoti. Aattoillan kansainvälisen ohjelman jälkeen me suomalaiset lähdimme usein kävelemään meren rannalle. Suuren tähtitaivaan alla lauloimme suomalaisia joululauluja aaltojen säestyksellä. Jostain syystä Sylvian joululaulu kosketti aivan erityisesti: ”Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo, sä siunaa se maa muistojen…”
Joulun tähdet tuikkivat yhtä kirkkaasti niin Thaimaassa kuin täällä Suomessa. Ne tuikkivat ilman meidän ansiotamme ja vaivannäköämme. Joulun sanoma on yhtä ajankohtainen tänään meille kuin kerran paimenille: ”Teille on syntynyt Vapahtaja!” Siinä on aihetta joulun iloon.
Hyvää Joulua kaikille ja
siunausta Uuteen Vuoteen 2010!
|
|
|